Liikenteen vaikutus pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun on vähentynyt viime vuosina

HSY:n julkaiseman raportin mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2019 edellisvuotta parempi. Tämä johtui liikenteen päästöjen vähenemisestä ja ilmanlaadun kannalta suotuisasta säästä. – Liikenteen pakokaasut ovat puhdistuneet ja pitoisuudet ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 μg/m3) ei ylittynyt millään Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun mittausasemalla vuonna 2019. Myös vuosiraja-arvon ylitysalue on pienentynyt aikaisemmista vuosista, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen.

HSY arvioi, että typpidioksidin raja-arvo ylittyy enää vain 0,2 kilometrin katuosuudella Helsingissä Pohjoisesplanadilla. Raja-arvo on vaarassa ylittyä Helsingissä useammalla kadulla, yhteensä 5,5 kilometrin katuosuuksilla. Raja-arvo on ylittynyt aiemmin useilla vilkasliikenteisillä kaduilla ja vielä vuonna 2015 noin 5,7 kilometrin matkalla.

Vuonna 2019 ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 90 prosenttia vuodesta kaikilla HSY:n ilmanlaatuasemilla. Huonoa ja erittäin huonoa ilmanlaatu oli useimmin Länsiväylän varrella Espoon Friisilässä. Yleensä huono tai erittäin huono ilmanlaatu johtui katupölystä. Liikenteen pakokaasut huononsivat ilmanlaadun huonoksi vain vilkasliikenteisimmillä kaduilla kuten Mäkelänkadulla Helsingissä.

Liikenteen lisäksi keskeiset ilmansaasteiden päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat puunpoltto tulisijoissa ja energiantuotanto. Energiantuotannon vaikutus hengitysilman laatuun on vähäinen, koska päästöt puhdistetaan tehokkaasti ja ne leviävät kauas korkeista piipuista. Hengitysilmaan vaikuttavat eniten päästöt lähellä hengityskorkeutta ja liikenteen aiheuttama katupöly.

Lähde: HSY 

Author: Saara Teirikko