Lisääntyvä tuulivoimaa luo painetta porotaloudelle Norjassa – tuoreen raportin mukaan porotalous ja tuulivoima eivät sovi samalle alueelle

Öljymaana tunnetussa Norjassa on toden teolla innostuttu rakentamaan ja kehittämään tuulivoimaa. Tämä on herättänyt poronhoitajien keskuudessa huolta elinkeinonsa puolesta. Tuulivoimaa on rakennettu maassa usean poropaliskunnan alueelle. Nyt poronhoitajien kokemuksista on koottu raportti, Vindkraft eller reindrift eli Tuulivoima vai poronhoito, jossa tuodaan esille paliskuntien ikäviä kokemuksia muun muassa maiden menettämisestä ja tuulivoimayhtiöiden rikotuista lupauksista. Raportin ovat toimittaneet Ávjovárrin luonnonsuojeluliitto ja tuulivoimaa vastustava MOTVIND Norge -liike. Raportin lyhyen saamenkielisen version ja pidemmän norjankielisen version voi lukea Finnmarkin luonnonsuojeluliiton verkkosivulta.

Tuulivoiman vaikutukset näkyvät porotaloudessa tuoreen raportin mukaan muun muassa suorina laiduntamisvahinkoina, tuulimyllyjen kiertämisenä, porojen perinteisten kultureittien sulkemisena sekä eläinten hyvinvoinnissa. Häirintä ja haitat poroille ja porotalouteen saattavat vaikeuttaa myös rykimää eli kiima-aikaa ja vasomista. Ne voivat lisätä petovahinkoja sekä pienentää vasaprosenttia.

Lisäämällä vihreää energiaa ja tuulivoimaa Norjan valtion pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Norjan hallitus aikoo panostaa myös kelluvan merituulivoiman kehittämiseen, joka nähdään myös ratkaisuna tuulivoimaan liittyviin ongelmiin. Vaikka merituulivoima onkin yksi Norjan tutkimus- ja kehitysstrategian painopisteistä, ei sen laajamittaisen rakentamisen nähdä olevan kannattavaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Vesivoima ja maalle rakennettava tuulivoima nähdään kustannustehokkaampina vaihtoehtoina. Norja elää öljystä, kaasusta ja kalateollisuudesta, ja käyttää vesivoimaa kotimaiseen sähköntuotantoon. Ydinvoimaa ei ole rakennettu. Teollisuuden ja liikenteen ohella eniten päästöjä syntyy pääasiassa vientiin menevässä öljyn- ja kaasuntuotannossa.

Saamelaiset poronhoitajat ja ympäristöaktiivit ovat tahoillaan järjestäytyneet tuulivoimarakentamista vastaan. Heinäkuun puolivälin tienoilla järjestettiin Pohjois-Norjassa Levajoella Tenon kunnassa tuulimyllyjen rakentamista vastustavan kansanliikkeen ensimmäinen tapaaminen. Tapahtumaan osallistui poronhoitajien ja ympäristöaktivistien lisäksi myös Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja Saamelaisneuvoston edustajat. – Meillä ei Suomen puolen Saamenmaalla ei ole juuri ollut tuulivoima-asioita vireillä. On tärkeää, että miellä on myös tietoa, taitoa ja ymmärrystä, millä tavoin nämä asiat vaikuttavat ja etenevät yhteiskunnissa ympärillämme, totesi Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ennen tapaamista.

Kesäkuussa julkaistussa Norjan valtion raportissa todetaan, että uusiutuvan energian saatavuus on edellytys Norjan siirtymiselle vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Tuulivoima on siis tulevina vuosina uusiutuvan energian lähde, jolla on suurin potentiaali ja jolla on alhaisimmat kehityskustannukset. Norjassa tiedostetaan myös tuulivoiman rakentamisen kielteiset ympäristövaikutukset. Norjan hallitus aikoo helpottaa sosiaalistaloudellisesti kannattavan tuulivoiman maltillista ja rajallista kehittämistä, jossa tärkeät ympäristö- ja sosiaaliset olosuhteet otetaan paremmin huomioon. Norjan öljy- ja energiaministeri Tina Bru totesi kesäkuussa, että sekä ilmaston että biologisen monimuotoisuuden kannalta on tärkeää huolehtia ekosysteemistä. Siksi öljy- ja energiaministeriö on päättänyt muuttaa ja tiukentaa tuulivoiman lupaprosessia. Lupaprosessin muutosten yhteydessä tuodaan myös esille poronhoitajien paremmat mahdollisuudet osallistua prosessiin, sekä kuntien suurempi rooli lupamenettelyssä. Muutoksissa mainitaan myös tiedon lisääminen osapuolten välillä ja aikataulujen ja määräaikojen tiukentaminen.

Lähde: Yle