Mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja haitallisimpia kevätviljapelloilla? Miten rikkakasvilajisto on muuttunut ja miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia noin 300 viljatilan pelloilta Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2020–2022. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat palaavat kevätviljapelloille, joiden rikkakasvilajistoa tutkittiin viimeksi vuosina 2007–2009.
Rikkakasviseuranta toteutetaan yhteensä 16 tutkimusalueella ja noin 600 kevätviljapellolla Nivala-Vieremä-Kitee-akselin eteläpuolella. Kesällä 2020 seuranta-alueina ovat Liedon seutu, Mikkelin seutu, Nivala, Nurmijärvi ja Nauvo/Korppoo. Seuranta alkaa heinäkuun puolivälissä. – Seurantaan osallistuu sekä luomutiloja että tavanomaisen viljelyn tiloja. Viljelijä on itse päättänyt seurantalohkojen viljelystä ja kasvinsuojelusta. Tiedot viljelytoimista saamme viljelijöiltä ja Ruokaviraston tietokannoista, kertoo erikoistutkija Jukka Salonen Lukesta.
Kasvinsuojelun kannalta on tärkeää tietää, mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja runsaimpia, jotta rikkakasveista aiheutuvaa haittaa voidaan hallita. Alueelliset erot lajistossa ohjaavat tarkentamaan kasvinsuojeluneuvontaa. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten pelto-orvokki osoittautui yleisimmäksi ja juolavehnä kaikkein runsaimmin biomassaa tuottavaksi lajiksi kevätviljapelloilla. Peltomatara oli yksi nopeimmin yleistyneistä lajeista verrattuna 1990-luvun loppupuolen havaintoihin.
Ilmastonmuutos sekä muutokset viljelykäytännöissä ja kasvinsuojeluaineiden valikoimassa muovaavat rikkakasvilajistoa. Kevytmuokkauksen yleistyminen on ollut yksi rikkakasvilajiston muutokseen vaikuttanut tekijä. Nyt erityisen kiinnostuksen kohteena on, kuinka yleistä herbisidiresistenssi on Suomessa. Resistenssillä tarkoitetaan rikkakasvilajin kuten esimerkiksi pihatähtimön muuttumista kestäväksi kasvinsuojeluaineita vastaan.
Rikkakasviseuranta 2020–2022 on järjestyksessä viides valtakunnallinen kevätviljapeltojen rikkakasvilajistoa kartoittava hanke, jonka juuret juontavat 1960-luvun alkuun. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa kerättävällä kasvillisuus- ja kasvinsuojelutiedolla on sekä kansallista että kansainvälistä arvoa. Rikkakasviseurannassa noudatetaan EU:n Tietosuoja-asetusta (Tietosuojailmoitus pyydettäessä). Yksittäisten tilojen/peltojen Rikkakasviseurannan tietoja käytetään vain tutkimustarkoituksiin.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Finnish site 
Global site