Lumensyvyys on pienentynyt ja lumikausi lyhentynyt laajoilla alueilla Suomessa reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Tiedot selviävät Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomarannan väitöstutkimuksesta. Anna Luomaranta tutki väitöstyössään lumisuuden, lämpötilan ja sademäärien muutoksia Suomessa vuosina 1961–2014. Vuotuiset enimmäislumensyvyydet pienenivät eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa, noin 2-4 senttimetriä vuosikymmenessä tai paikoin enemmänkin. Pohjois-Suomessa lumipeitteessä ei havaittu voimakkaita muutoksia. ”Sademäärän ja sen olomuodon muutokset vaikuttivat lumensyvyyden muutoksiin”, Anna Luomaranta tiivistää lumipeitteen muutoksen syyt. Etelä-Suomessa talviaikaiset vesisateet lisääntyivät. Sekä lumi- että vesisateet lisääntyivät myös Pohjois-Suomessa talvella. Tulokset laskettiin havaintoihin perustuvasta aineistosta, joka kattaa koko Suomen 10 x 10 kilometrin kokoisessa hilaruudukossa.
Väitöstyössä tutkittiin myös Itämeren jääpeitteen enimmäislaajuuden muutoksia tulevina vuosikymmeninä. Muutoksia selvitettiin kahden eri RCP-päästöskenaarion avulla. ”Voimakasta kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvua kuvaavan RCP8.5-skenaarion mukaan Itämerellä esiintyisi ainoastaan leutoja jäätalvia 2060-luvulta alkaen”, Anna Luomaranta kertoo. Keskimääräisen RCP4.5-skenaarion mukaan jääpeitteen laajuuden pieneneminen on hitaampaa, ja keskimääräisiä jäätalvia saattaisi edelleen esiintyä 2080-luvulla. Itämeren jääpeitteen muutoksia arvioitiin CMIP5-ilmastomalliaineiston avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 28 eri ilmastomallin antamia arvioita tilastollisin menetelmin.
Talvi-ilmaston muuttuvien olosuhteiden kartoittaminen on tärkeää yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Lumi- ja jääpeite vaikuttavat Suomessa mm. teiden kunnossapitoon ja talvimerenkulkuun. Toisaalta lumipeitettä tarvitaan moniin talviajan ulkoiluharrastuksiin, ja lumipeite suojaa kasvillisuutta pakkaselta. Pohjoisten alueiden lumi- ja jääpeite ja niiden muutokset ovat myös herkkä indikaattori alueen ilmasto-olosuhteista. Työn tulokset korostavatkin pohjoisten alueiden ilmasto-olojen jatkuvan seurannan tärkeyttä.
Lähde: Ilmatieteen laitos