Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston selvitys: Merimetsojen saalistus voi heikentää ahvensaaliita erityisesti pesimäalueiden lähistöllä

Merenkurkussa on vuodesta 2016 alkaen pesinyt runsaasti merimetsoja. Niiden vaikutusta ahvenkantoihin selvitettiin merkintäkokeella vuonna 2018, jolloin alueella laskettiin 3 140 merimetson pesää. Yhteensä 1 977 ahventa merkittiin kalan nahan alle laitettavalla pienellä ja näkymättömällä PIT-merkillä. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että koko pesimä- ja muuttokauden aikana merimetsot saalistivat enintään 20–33 prosenttia merkityistä ahvenista, jos mukaan lasketaan nuorten yksilöiden ravinnonkulutus ja oletetaan, että merimetsot pysyivät samalla alueella pesinnän jälkeen. Merimetsojen arvioitiin kasvattavan merkittyjen ahventen luonnollista kuolevuutta 7–26 prosenttiyksikköä. Ahventen kasvunopeus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa ahvenkannasta päätyy merimetsojen saaliiksi. Tyypillinen merimetson syömä ahven on noin 15 senttimetrin pituinen. Ahvenen ikä- ja kasvumääritysten perusteella noin puolet tutkimusalueen ahvenkannasta jää luontaisesti pienikokoiseksi ja puolet saavuttaa 3–4 vuodessa 22–25 senttimetrin kalastuskoon. Pienikokoiseksi jäävät yksilöt voivat olla koko ikänsä alttiina merimetson saalistukselle, mutta eivät ole juurikaan kalastuksen kohteena.

Pesimäkolonioita ympäröivällä 2 800 neliökilometrin kokoisella tilastoruudulla merimetsojen kuluttaman osuuden yli 2-vuotiaiden ahventen biomassasta ja tuotannosta arvioitiin olevan noin 8 prosenttia, kun muun luonnollisen kuolevuuden osuus oli noin 63 prosenttia ja kalastuksen 29 prosenttia. Muualta tulevien, läpimuuttavien merimetsojen saalistusta ei huomioitu laskelmissa. Jos ahvenkanta harvenee, merimetso siirtyy käyttämään enemmän muita saalislajeja. Myös muu luonnollinen kuolevuus vähenee sekä ahventen kasvu voi nopeutua ja lisääntymisteho kasvaa.

Merkintätutkimuksen tulosten ja muiden käytettävissä olevien aineistojen perusteella Merenkurkun merimetsojen vaikutusta ahvensaaliiseen on arvioitu pitkällä aikavälillä. Mikäli merimetsojen lukumäärä ja 2-vuotiaan ahvenen tiheys säilyisivät pitkällä aikavälillä samalla tasolla kuin vuonna 2018, ahvenen saalisvähenemä pesivien merimetsojen saalistusalueella olisi enintään 32–67 prosenttia, jos oletetaan, että ahvenet eivät vaella, nuoret merimetsot ruokailevat samalla alueella kuin pesivät ja linnut pysyvät myös pesinnän jälkeen samalla alueella muuttomatkaan asti. Laajemmalle alueelle, tilastoruudulle yleistettynä, ahvensaalis heikkenisi korkeintaan 10–33 prosenttia.

Tutkimus tehtiin osana Luken koordinoimaa ja Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelmaa. Ohjelman partnereita ovat Jyväskylän yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry.

Lähde: Luonnonvarakeskus