Uusi “suunnitelmallisen tavoitteenasettelun toimintamalli” edistää maatalousalueiden virtavesien kunnostuksien onnistumista. Mallin avulla virtavesien kunnostuksen suunnitteluun sisällytetään valuma-aluetarkastelu ja seurantaohjelman laatiminen. Tarkempi kuvaus mallista löytyy SYKEn tuoreesta julkaisusta.
Suomen puroista huonoin tilanne on savimaiden uomilla, jotka sijaitsevat pitkään maatalouskäytössä olleilla alueilla. Maatalousuomien keskeisimpiä ongelmia ravinnekuormituksen lisäksi ovat maan kuivattamiseksi tehtyjen purojen perkausten aiheuttama rakenteellinen yksipuolisuus. Toisaalta maanviljely edellyttää toimivaa maankuivatusta Suomessa. Luontoarvojen ja maankuivatuksen yhteensovittamista on kuitenkin mahdollista edistää jo olemassa olevilla menetelmillä.
Maatalousalueen virtavesien tilaa voidaan parantaa luonnonmukaisten peruskuivatusmenetelmien ja uomien kunnostamisen avulla. Menetelmät vähentävät alapuolisten vesistöjen kiintoaines- ja ravinnekuormitusta ja lisäävät peltoalueen ekologista monimuotoisuutta. Peltojen kuivatustarpeen ja luonnon monimuotoisuuden parantamisen yhteensovittaminen vaatii kuitenkin aina tapauskohtaista arviointia, jotta tunnistetaan sopiva menetelmä. Sopivan kunnostusmenetelmän valintaan vaikuttaa kunnostuksen tavoitteet sekä kunnostusalueen reunaehdot. Uoman ennallistaminen mutkittelun ja tulva-alueen palauttamisen avulla sopii erityisesti laidunkäytössä oleville alueille. Kaikilla alueilla ennallistaminen ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto. Luonnonmukainen peruskuivatus sekä uoman monimuotoisuuden lisääminen puu- ja kiviaineksella sopivat myös intensiivisessä viljelykäytössä oleville alueille.
Julkaisu perustuu Suomen ympäristökeskuksen Kuivatustoiminnassa muuttuneiden virtavesien kunnostus ja hoito (KURVI) -hankkeen tuloksiin.
Lähde: SYKE
Finnish site 
Global site