Ruuan hinta on maailmalla jatkanut laskuaan. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n ylläpitämä hintaindeksi laski toukokuussa alimmilleen sitten joulukuun 2018. Hinnat ovat laskeneet neljä kuukautta putkeen koronapandemian seurauksena. Kysynnän väheneminen ja talouden yleinen alakulo laskevat hintoja, kun tuotanto säilyy samaan aikaan lähes ennallaan.
Maitotuotteiden hinnat laskivat toukokuussa seitsemän prosenttia huhtikuusta. Yhtä alhaalla hinnat ovat viimeksi olleet vuonna 2016.Hintoja laski muun muassa Euroopan kasvanut tuotanto sekä tuojamaiden vähentynyt kysyntä esimerkiksi juustoille. Maitojauheiden matalat hinnat ovat kuitenkin lisänneet kiinnostusta niiden ostoon Kiinassa.
Lihan hinnat laskivat FAO:n mukaan toukokuussa alle prosentin huhtikuusta. Sian- ja siipikarjanlihan kysyntä elpyy, mutta hinnat ovat laskeneet sillä tarjontaa on runsaasti. Naudanlihan hinnoissa on ollut maailmalla nousua sillä tarjonta muun muassa Brasiliasta on vähentynyt.
Viljojen hinnat laskivat toukokuussa keskimäärin prosentin verran huhtikuusta ja ovat lähellä vuodentakaisia hintoja, FAO kertoo. Maissin hinta on laskenut jyrkästi vähenevän rehu- ja biopolttoainekysynnän takia. Vehnän hintaa painaa korkeat satoennusteet. Riisin hinta oli toukokuussa ainut nouseva viljan hinta. Silläkin nousu jäi yhteen prosenttiin.
Kasviöljyjen hinnat laskivat toukokuussa lähes kolme prosenttia huhtikuusta alimmilleen 10 kuukauteen.Palmuöljyn hinta oli laskussa, mutta rapsin ja auringonkukan hinnat ovat nousseet. Rapsin hintaa tukee niukkuus Euroopassa ja Ukrainan vientimahdollisuudetkin ovat tiukentuneet.
Sokerin hinta oli tuoteryhmistä ainut, joka nousi toukokuussa. Sokeri kallistui seitsemän prosenttia huhtikuuhun verrattuna. Taustalla on arviot, että sokerisatoa jää ennakoitua pienemmäksi suurissa tuottajamaissa Intiassa ja Thaimaassa. Lisäksi öljyn hinta on sen verran kohonnut, että sen uskotaan lisäävän sokeriruo’on käyttöä etanoliksi Brasiliassa, mikä vähentää sokerin tarjontaa.
Maailman viljasadon FAO ennustaa kasvavan suurimmaksi koskaan. Kauden 2020/2021 satoennuste perustuu jo kylvettyjen kasvien kuntoarvioihin sekä vielä kylvämättä olevien viljojen kylvöennusteisiin ja tavanomaisiin säihin. Viljojen satoennuste, mukaan lukien riisi, on 2 780 miljoonaa tonnia. Se olisi toteutuessaan 70 miljoonaa tonnia edellistä kautta suurempi.
Vehnän tuotannon FAO ennustaa hiukan laskevan edellisestä kaudesta. Sato pienenee EU-maissa ja Ukrainassa enemmän kuin se kasvaa Venäjällä ja Australiassa. Maissista sen sijaan korjataan ennätyssatoja useissa maissa ja sen tuotanto kasvaa. Viljan kulutus nousee myös uuteen ennätykseen, 2 732 miljoonaan tonniin, FAO ennustaa. Kasvua on 1,6 prosenttia päättyvästä kaudesta. Koska sato on kulutusta suurempi, nousevat viljavarastot uuteen ennätykseen, 927 miljoonaan tonniin. Eniten kasvavat maissivarastot muun muassa Yhdysvalloissa.
Huomattavaa on, että FAO:n mukaan varastossa olevasta viljasta jo lähes puolet, 47 prosenttia eli 438 miljoonaa tonnia, tulee olemaan kauden päättyessä Kiinassa. Määrä on silloin poissa kansainvälisestä kaupasta. Vehnävarastot merkittävissä viejämaissa pienenevät.
Lähde: MT