Markkinoinnin tehostamiseksi yrityksissä on tehtävissä paljon. Markkinoinnin tehokkuutta voidaan mitata kolmella eri tavalla: mittaamalla markkinoinnin tuottavuutta, vaikuttavuutta tai yrityksen kykyä sopeutua markkinoilla tapahtuviin muutoksiin.
“Markkinoinnin tehokkuuden mittaamiseen liittyy paradoksi. Yritykset painottavat markkinointiviestinnässään asiakaslähtöisyyttä, mutta pääsääntöisesti mittaavat vain markkinoinnin tuottavuutta, joka ei tue asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämistä”, kertoo digitaalisen markkinoinnin apulaisprofessori Joel Mero LUT-kauppakorkeakoulusta.
Meron tutkimus keskittyy erityisesti organisaatioiden digitaalisen transformaation sekä uusien teknologioiden mahdollisuuksien tutkimukseen. Suomalaisyrityksissä eletään nyt digitaalisen transformaation aikakautta. Se tarkoittaa, että iso osa yrityksistä keskittyy hankkimaan uusia teknologioita, kuten automaatio- ja tekoälysovelluksia, ja kerää niiden avulla dataa.
“Digitaalisessa transformaatiossa on kuitenkin kyse ensisijaisesti koko liiketoimintamallin ja organisaation toimintalogiikan muutoksesta. Teknologia ja data ovat vain työkaluja, jotka tukevat muutosta”, Mero sanoo.
Digitalisaatio on tehnyt markkinoinnin tuottavuudesta mitattavampaa. Kun markkinoinnin onnistumista arvioidaan pääosin myyntiin ja tuottoon liittyvillä mittareilla, ne kertovat lopputulemista, mutta eivät juurikaan auta ymmärtämään asiakkaita paremmin.
“Markkinoinnin onnistumisen mittarina tulisi olla se, kuinka paljon markkinointi tuottaa sellaista uutta tietoa asiakkaista, jolla voidaan kehittää liiketoimintaa”, Mero sanoo.
Uudet analytiikkaohjelmistot ovat ruokkineet markkinoijien kiinnostusta helposti mitattaviin asioihin: kuinka moni näki mainoksen, klikkasi sitä, päätyi vierailemaan sivuilla, täytti lomakkeen tai osti tuotteen.
Erityisesti analytiikan tulo on saanut tekijät jämähtämään näyttöpäätteen taakse. Monikaan markkinoija ei halua tai ehdi selvittää ongelmia syvällisesti tai mennä epämukavuusalueelle esimerkiksi tapaamalla asiakkaita ja haastattelemalla heitä, Mero kertoo.
“Asiakkaiden ongelmat, tavoitteet, toiveet ja motiivit eivät löydy luvuista, vaan ne ovat numeroiden takana.”
Lähde: LUT yliopisto