Mepit: EU:n pitkän aikavälin budjettisopua täytyy parantaa, jotta parlamentti voi sen hyväksyä

Mepit sanovat, että elvytyssuunnitelma on “historiallinen”. EU:lle tärkeät hankkeet kuten vihreän kehityksen ohjelma ja digitaalistrategia ovat kuitenkin vaarassa. Viimeisimmän Eurooppa-neuvoston kokouksen (17.-21.7.) tuloksia koskevassa päätöslauselmassa Euroopan parlamentin jäsenet osoittavat kunnioitustaan koronaviruksen uhreille ja kaikille työntekijöille, jotka ovat olleet mukana torjumassa pandemiaa. He korostavat, että ”kaikilla ihmisillä EU:ssa on velvollisuus solidaarisuuteen”. Päätöslausema hyväksyttiin äänin 465 puolesta, 150 vastaan, 67 tyhjää. Päätöslauselma toimii parlamentin kantana EU:n tulevaa rahoitusta ja elvytystä koskevissa neuvotteluissa.

Päätöslauselmassaan mepit suhtautuvat positiivisesti EU-maiden johtajien saavuttamaan yhteisymmärrykseen elvytysrahastosta viitaten tähän ”historiallisena tekona EU:lta”. Mepit pitävät kuitenkin ”avustusosuuksiin tehtyjä valtavia leikkauksia” valitettavina. He vaativat parlamentin demokraattista osallistamista elpymisvälineeseen, jossa tällä hetkellä ei ole mitään virallista roolia mepeille.

Parlamentin jäsenet eivät hyväksy pitkän aikavälin budjettiin ehdotettuja leikkauksia tulevaisuuteen suuntautuneisiin ohjelmiin ja ovat sitä mieltä, että ”leikkaukset heikentävät kestävän ja palautumiskykyisen elpymisen perusteita”. Ilmastoa, digitaalista muutosta, terveyttä, nuorisoa, kulttuuria, tutkimusta ja rajaturvallisuutta koskevien lippulaiva-ohjelmien määrärahat ovat meppien mukaan ”vaarassa pudota välittömästi vuodesta 2020 vuoteen 2021”. Lisäksi päätöslauselmassa todetaan, että ”vuodesta 2024 alkaen EU:n koko talousarvio jää alle vuoden 2020 tason, mikä vaarantaa EU:n sitoumukset ja politiikan painopisteet”.

Parlamentti ei hyväksy Eurooppa-neuvoston poliittista sopimusta vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä sen nykymuodossa eikä aio ”toimia kumileimasimena jo sovitulle asialle”. Parlamentti on ”valmis kieltäytymään antamasta hyväksyntäänsä monivuotiselle rahoituskehykselle”, kunnes parlamentin ja EU:n neuvoston välillä käytävissä neuvotteluissa saadaan aikaan tyydyttävä yhteisymmärrys. Meppien mukaan sopuun tulisi päästä viimeistään lokakuun loppuun mennessä, jotta uusien ohjelmien sujuvaa käynnistymistä vuoden 2021 alusta ei vaarannettaisi. Lisäksi mepit muistuttavat päätöslauselmassaan, että jos uutta monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä ajoissa, EU-sopimusten (SEUT, 312 artiklan 4 kohta) puitteissa on mahdollista jatkaa nykyisen budjetin viimeisen vuoden enimmäismääriä väliaikaisesti. Tämä varautumissuunnitelma on sekä oikeudellisesti että poliittisesti täysin yhteensopiva elpymissuunnitelman ja uusien monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien hyväksymisen kanssa.

Parlamentti pitää ”erittäin valitettavana”, että Eurooppa-neuvosto heikensi merkittävästi komission ja parlamentin pyrkimyksiä sisällyttää oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja demokratia monivuotisen rahoituskehykseen ja Euroopan unionin elpymisvälineeseen. Lisäksi mepit muistuttavat, että oikeusvaltioasetus hyväksytään yhteispäätösmenettelyllä.

Mepit korostavat päätöslauselmassaan, että parlamentti ei aio antaa hyväksyntäänsä monivuotiselle rahoituskehykselle, ellei EU:n omien varojen järjestelmän uudistuksesta päästä sopimukseen. Lisäksi uusien omien varojen kori pitää ottaa käyttöön vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä. Omien varojen korilla olisi meppien mukaan pyrittävä kattamaan ainakin elvytyssuunnitelmaan liittyvät kustannukset. Lisäksi meppien mukaan EU-maiden johtajat eivät ole käsitelleet onnistuneesti elpymisvälineen takaisinmaksusuunnitelmaa koskevaa kysymystä. He muistuttavat, että takaisinmaksut eivät ole mahdollisia ilman lisäleikkauksia EU-ohjelmiin tai jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kasvattamista, ellei uusien omien varojen järjestelmää luoda. Uusien omien varojen luominen onkin ”ainoa takaisinmaksumenetelmä, jonka parlamentti voi hyväksyä”.

Päätöslauselmassa mepit vaativat, että oikeudellisesti sitova monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä. Tarkistuksen olisi koskettava rahoituskehyksen vuosien 2025–2027 enimmäismääriä, uusien omien varojen käyttöönottoa sekä ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpanoa.

Lähde: Euroopan parlamentin Suomen-toimisto 

Author: Saara Teirikko