Metsäteollisuus raportoi aktiivisesti ympäristötyöstään – vaikutusten arvioinnissa paljon kehitettävää

Yritykset julkaisevat kerran vuodessa vapaaehtoisia ympäristöraportteja kertoakseen vuoden aikana tekemästään ympäristötyöstä ja sen tuloksista. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset olivat ensimmäisten yritysten joukossa julkaistessaan raportteja 1990-luvun alusta lähtien. Metsäteollisuuden ympäristöraportteja usealta vuodelta analysoidessaan Marileena Mäkelä havaitsi, että alan yritykset raportoivat paljon ympäristöasioista. Raportoinnissa korostuivat erityisesti ympäristönäkökohdat, kuten energiankulutus, käytetyt raaka-aineet, vedenkulutus sekä myös vesi- ja ilmapäästöt ja jäte- ja jätevesimäärät. – Näitä asioita tutkivat myös haastattelemani asiantuntijat. He pitivät suomalaista metsäteollisuutta hyvänä mittaamaan oman toimintansa päästöjä, Mäkelä sanoo.

Ympäristönäkökohdista raportointi on tärkeää. Esimerkiksi energiankulutuksen mittaaminen ja raportointi ovat keskeisiä alueita metsäteollisuudelle, sillä sektori kattaa noin neljäsosan Suomen teollisuuden energiankulutuksesta. Mäkelän mukaan energiankulutuksen tarkastelu ei yksin riitä ja myös erilaiset ympäristövaikutukset tulisi sisällyttää raportteihin. Tutkimuksessaan Mäkelä huomasi, että ympäristövaikutuksista raportoidaan nykyään todella vähän. – Viime aikoina metsäteollisuus on keskittynyt lähinnä ilmastovaikutuksista raportointiin. Kuitenkin esimerkiksi hakkuiden vaikutuksesta biodiversiteettiin ja hiilinieluihin olisi tärkeää raportoida. Samaa sanoivat myös haastatellut asiantuntijat.

Tutkimuksessaan Mäkelä laati metsäteollisuudelle neljä erilaista tulevaisuuskuvaa ja nosti koko alan kehittämiskohteeksi ympäristöraportoinnin. Nykyinen raportointi keskittyy erityisesti omien tehtaiden ympäristönäkökohtien raportointiin. Tulevaisuudessa pitäisi kuitenkin raportoida myös ympäristövaikutuksista koko tuotantoketjun näkökulmasta. – Nykyistä enemmän pitäisi raportoida esimerkiksi puunhankinnan ympäristövaikutuksista ja logistiikasta, Mäkelä sanoo. Tutkimuksessa ehdotetaan lisäksi nykytekniikan hyödyntämistä reaaliaikaisen raportoinnin mahdollistamiseksi. – Tällä hetkellä ympäristöraportti julkaistaan osana yrityksen vastuullisuusraporttia tai vuosikertomusta kerran vuodessa, vaikka tieto voisi olla jatkuvasti päivittyvää ja kaikkien saatavilla verkossa, Mäkelä sanoo.

Lähde: Turun yliopisto

Author: Saara Teirikko