Muhoksen metsäpaloa vastaava roihu nähtiin viimeksi 23 vuotta sitten – nyt palon leviämiseen vaikuttivat todennäköisesti sää ja sijainti

Jos Muhoksen metsäpalon arvioitu kokoluokka osuu oikeaan, tulee palosta Suomen suurin tällä vuosituhannella. Noin 250 hehtaarin ala vastaa lähes 350 jalkapallokenttää. Edellisen kerran näin suuri alue metsää on palanut vuonna 1997 Tammelassa. Metsätalouden tutkijayliopettaja Henrik Lindberg kertoo, että suurimmat syyt palon leviämiseen Muhoksella vaikuttaisivat olevan kuivuus ja syrjäinen sijainti. Juuri kyseisen metsäpalon yksityskohdista Lindbergillä ei ole tarkempaa tietoa, mutta hän tuntee aiheen hyvin.

Lindbergin mukaan Suomen metsätieverkosto on yksi suurimpia syitä sille, miksi palot eivät usein pääse kasvamaan järin suuriksi. Metsäautotiet helpottavat valtavasti sammutuskaluston pääsyä paikalle. Ne toimivat myös luontaisina rajoituslinjoina ja palokatkoina. Jos metsäalueet ovat suurempia, leviävät palot myös helpommin suuremmiksi. Metsää rajaavat autotiet myös lisäävät etenkin sienestys- ja marjastuskaudella ihmisten liikkumista metsässä. Silloin myös palot huomataan aiemmin, ja niiden sammutuksessa päästään helpommalla.

Muhoksella palo on levinnyt Suomessa verrattain harvinaisesti latvapalona. Usein suomalaisen talousmetsän rakenne on sellainen, ettei palo leviä latvustoon saakka. Puita karsitaan Suomessa esimerkiksi Ruotsia useammin, jolloin palokuorma pienenee. Metsät kasvavat useimmiten harvempina ja korkeampina, jolloin latvapalon riski jää pienemmäksi. Latvapaloja lietsoo usein voimakas tuuli. Myrskytuulesta Muhoksen paloissa ei voida puhua, mutta Oulun seudulla tuulten nopeudet kasvoivat maanantaina päivällä. Tuulen suunnan nopeat vaihtelut vaikuttivat Muhoksessa myös palon leviämiseen holtittomasti.

Metsärakenne ja metsien aktiivinen hoito eivät varsinaisesti estä palojen syttymistä, mutta hidastavat niiden leviämistä. Lindbergin mukaan suurten metsäpalojen syttyminen on Suomessa selvästi epätodennäköisempää kuin Ruotsissa. Suomessa vuotuinen metsäpaloala on jäänyt keskimäärin noin 600 hehtaariin viime vuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen on arvioitu kasvattavan metsäpaloriskiä myös Suomessa. Lindbergin mukaan riskin kasvuun on varauduttu käynnistämällä metsäpaloihin liittyviä projekteja esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella ja Pelastusopistossa.

Lähde: Yle