Siirtolaisuusinstituutti on julkaissut uutuuskirjan kansainvälisten muuttoliikkeiden vaikutuksista Suomeen sekä muuttoliikkeiden lähitulevaisuuden näkymistä. Muuttoliikkeiden vuosisata on johtavien suomalaisten maahanmuuttotutkijoiden katsaus ajankohtaisiin kansainvälisen liikkuvuuden ilmiöihin. Siinä tarkastellaan muun muassa väestöllisiä muutoksia, maahanmuuttopolitiikkaa, työvoiman liikkuvuutta ja ilmastonmuutosta.
Kansainvälinen muuttoliike Suomeen on kasvanut yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Muualla Länsi-Euroopassa kasvu on jatkunut vielä pidempään. Maahanmuuton myötä Suomen ja monen muun maan väestö on monimuotoistunut. Maahanmuuton mukanaan tuoma väestöllinen muutos on kuitenkin vasta alussa. Muutokset näkyvät parhaiten suurissa kaupungeissa, sillä ne ovat yleensä suurimpia muuttokohteita. Suomessa pääkaupunkiseutu on muutoksen airut. – Euroopassa puhutaan enemmistö-vähemmistökaupungeista, joista aikaisemman etnisen enemmistön osuus jää alle puoleen. Muut ovat maahanmuuttajia jälkeläisineen. Näissä kaupungeissa on suuri kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus, kertoo professori Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopistosta.
Suomessa maahanmuuttajien osuus on pieni verrattuna moniin Euroopan maihin, mutta nuorissa ikäluokissa heitä on melko paljon. Vuonna 2019 14 prosenttia kaikista lapsista syntyi ulkomaalaistaustaisille äideille. Luku on kaksi kertaa suurempi kuin maahanmuuttajien osuus väestöstä.
Maahanmuuttajista ja erityisesti heidän lapsistaan puhuminen maahanmuuttotaustaisina on ongelmallista, huomauttaa ma. tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola Nuorisotutkimusseurasta. Tutkimuksessa on perusteltua huomioida yksilöiden erilaiset taustat, mutta yksilöiden leimaaminen taustan mukaan ei ole perusteltua, jatkaa erikoistutkija Elina Turjanmaa Siirtolaisuusinstituutista.
Kansainvälisen työvoiman määrän kasvaessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin suomalaisilla työmarkkinoilla. Monien ulkomaalaisten työntekijöiden osaamista ei tunnisteta ja eikä osaamista käytetä täysimääräisesti. Sama vaikeus on monilla tutkintonsa Suomessa suorittaneilla ulkomaalaisilla, kertoo professori Pirkko Pitkänen Tampereen yliopistosta. – Vaikka koronaviruspandemia on lähes pysäyttänyt kansainvälisen muuttoliikkeen, niin en pidä todennäköisenä tilanteen jatkumista kovin pitkään. Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee työntekijöitä, arvioi Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.
Julkaisu on Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Argumenta-hankkeen ”Muuttoliikkeiden vuosisata” loppujulkaisu. Digitaalisen julkaisun voi ladata Siirtolaisuusinstituutin kotisivuilta.
Lähde: Siirtolaisuusinstituutti
Finnish site 
Global site