Aloituspaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista lisätä summanmutikassa vain siksi, että nuorisotyöttömyysluvut kaunistuisivat. Hallitusohjelmassa todetaan, että lisäyksen yhteydessä on varmistettava, että “yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan ja alueiden työllisyydestä ottaen huomioon myös korkeakoulutuksen uutta työtä luova luonne”.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) sanoo, että osaajapulaa on esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammattilaisista. Lisäksi ministeri ennakoi tarvetta puhtaan energian, digitalisaation, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kiertotalouden osaajille.
Tekniikan alat ovat perinteisesti miesvaltaisia, ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa työskentelee paljon naisia. Kosonen painottaa, ettei Suomessa ole varaa hukata yhtäkään hyvää tekijää, joten hallituksen toiveena on laajentaa hakijajoukkoa. – Pitäisi luoda sellaiset mahdollisuudet ihan kaikille sukupuolesta, taustasta tai maantieteestä riippumatta, että kaikilla on mahdollisuus kurottaa parhaimpaansa ja kokea tekevänsä mahdollisimman merkityksellistä työtä.
Miten hallitus voi konkreettisesti tukea jaloa tavoitetta? Ministeri lupaa, että konkreettisia keinoja on tulossa: ministeriö esimerkiksi aloittaa lähiviikkoina korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman tekemisen. Sen tarkoitus on tarkastella keinoja, joilla voidaan lisätä korkeakoulutuksen tasa-arvoa esimerkiksi sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta. Suunnitelman on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.
Lähde: STT
Finnish site 
Global site