Pätevyys ratkaisee, mutta sukupuolellakin on väliä – suurin osa Suomen yliopistoista harjoittaa positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa

Jos tarjolla on kaksi tasavahvaa hakijaa, yliopistot voivat suosia vähemmistöryhmään kuuluvaa. Usein se on nainen.

Lähes kaikki Suomen yliopistot ottavat rekrytointitilanteissa huomioon muutakin kuin hakijan pätevyyden. Kuten hakijan sukupuolen. Käytäntöä kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi. Positiivisesta erityiskohtelusta käytetään myös termiä positiivinen syrjintä. Yliopistojen rekrytoinneissa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun tarjolla on kaksi tasavahvaa tai hieman eri tasoista hakijaa, voidaan suosia sitä, jonka sukupuoli on kyseisellä tieteenalalla aliedustettuna.

Tyypillinen esimerkki on teknilliset alat ja luonnontieteet, joilla yliopistojen henkilöstö on voimakkaan miesvaltaista. – Toki edelleen meriitit painavat eniten. Mutta kun tilanne vaatii, periaate otetaan huomioon, sanoo Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn.

Käytännön avulla yritetään myös lisätä miesten määrää naisvaltaisilla aloilla. Tyypillinen esimerkki voimakkaan naisvaltaisesta alasta yliopistoissa on varhaiskasvatus.  – Tämä koskee sekä naisia että miehiä. Se on selkärankaan rakennettu toimintamalli. Valitsemme aina pätevimmän, mutta jos kaksi hakijaa arvioidaan yhtä päteväksi, tätä (positiivinen erityiskohtelu) voidaan käyttää, sanoo Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Suurimmalla osalla yliopistoista on maininta käytännöstä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassaan. Käytäntöä saatetaan kuitenkin noudattaa, vaikka mainintaa ei ole. Yliopistot mainitsevat käytännölle kaksi pääperustetta. Toinen on se, että monimuotoista henkilökuntaa pidetään yliopistolle etuna. Toimivassa tiimissä on hyvä olla ihmisiä eri taustoista, sanoo Björn Turun yliopistosta. – Esimerkiksi vararehtori ei tee pelkästään akateemisia tehtäviä. Tässä tarvitaan monenlaisia yhteistyökykyjä ja laajoja verkostoja. Tietyn sukupuolen edustaminen voi tuoda kaivatun lisän kokonaisuuteen.

Toinen peruste on se, että aliedustettuun ryhmään kuuluminen voi toimia tehokkaana esimerkkinä, ja rohkaista nuoria akateemiselle uralle. Vaikka naisia on yliopistojen henkilökunnassa saman verran kuin miehiä, korkeimmat paikat ovat edelleen vahvasti miesten hallussa.  Naisten osuus yliopistojen ylimmällä uraportaalla oli vuonna 2010 25 % ja 2019 32 %. Naisten osuus yliopistojen työntekijöistä yhteensä oli vuonna 2010 42 % ja 2019 46 %.

Positiivisen erityiskohtelun mahdollistavat yhdenvertaisuuslaki(siirryt toiseen palveluun) ja tasa-arvolaki. Positiivinen erityiskohtelu ei rajoitu sukupuoleen, vaan voi koskea myös vähemmistössä olevaa etnistä ryhmää tai kieliryhmää.

Kaikki eivät noudata käytäntöä – “lähdemme siitä, että palkkaamme parhaat” : 14 yliopiston joukossa on neljä yliopistoa, jotka eivät noudata käytäntöä. Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulu ei anna hakijoille tasoitusta edes valintakokeen fyysisen kunnon testissä. Myöskään Aalto-yliopisto Helsingissä ei ota valintatilanteessa sukupuolta huomioon. – Olemme käyneet keskustelua siitä. Lähdemme kuitenkin siitä, että palkkaamme parhaat, sanoo Aalto-yilopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen. Ylen soittokierroksen perusteella harva lehtori tai professori pääsee virkaansa sukupuolensa, tai vähemmistöasemansa avittamana.

Lähde: Yle