Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on ainakin hetkellisesti muuttanut kulutustottumuksia. Turun yliopistossa vertaillaan nyt, miten koronakriisiin suhtaudutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Taloussosiologian professori Pekka Räsänen toteaa, että koronakriisin yhteiskunnallisilla seurauksilla on monia ulottuvuuksia. Kun Suomeen maaliskuussa julistettiin poikkeustila, Räsänen aloitti yhdessä Virginia Tech -yliopiston kanssa tutkimuksen, joka vertailee sosiaalisen kanssakäymisen, kulutuksen ja luottamuksen muutoksia Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Huhtikuussa kerättiin ensimmäiset kyselyaineistot 16–76-vuotiaasta väestöstä. Kysely toteutettiin sekä Suomessa että Yhdysvalloissa 1500 henkilön joukolle. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä 2020 toistomittaus samalle vastaajajoukolle. – Näin voidaan seurata, miten yksittäisten vastaajien kokemukset muuttuvat, Räsänen kertoo. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, miten arki on kulutuksen näkökulmasta muuttunut ja miten he uskovat tilanteen ratkeavan. Kysely mittaa myös vastaajien luottamusta esimerkiksi valtionhallintoon sekä yritysten ja lääketieteen edustajiin.
Yksi kysymys kuului, kuinka huolissaan ihmiset ovat koronaviruspandemiasta. Räsäsen mukaan ensimmäisen kyselykierroksen jakaumat ovat hyvin erilaisia Suomessa ja Yhdysvalloissa. USA:ssa 55 prosenttia vastanneista oli erittäin huolissaan, kun taas Suomessa luku on alle 20 prosenttia. – Tämä kertoo esimerkiksi siitä, että amerikkalaisten on ollut selkeästi vaikeampi seurata annettuja ohjeistuksia terveyden osalta kuin suomalaisten. Se taas osoittaa, että meidän yhteiskuntamme on tottunut odottamaan viranomaisinformaatiota, ja luotamme virallisiin toimijoihin.
Räsänen korostaa, että poikkeustilannetta tutkittaessa vertailu on tärkeää. – Emme voi sanoa Suomen poikkeuksellisesta tilanteesta oikeastaan mitään, jos ei ole vertailupohjaa. Räsäsen mukaan Yhdysvallat on kiinnostava vertailukohde, koska esimerkiksi ravintoloita ja työssäkäyntiä koskevat säädökset vaihtelevat osavaltioittain. Hän arvelee, että Yhdysvalloissa useampi kokee, että vastuu tilanteen hallitsemisesta on ihmisillä itsellään. – Yhdysvalloissa on yksilölähtöinen kulttuuri, ja meillä taas on totuttu vahvaan julkiseen sektoriin ja valtionohjaukseen, Räsänen kuvailee.
Eroja löytyy myös kulutusmuutoksista. Ensimmäisellä kyselykierroksella 34 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi hamstranneensa ruokaa ja peruselintarvikkeita. USA:ssa hamstraamista kertoi harrastaneensa 73 prosenttia vastaajista.
Räsänen toteaa, että ensimmäisenä poikkeustilanteen taloudelliset seuraukset näkyvät yksilöiden tasolla esimerkiksi lomautuksina. Myöhemmin tilanne alkaa näkyä esimerkiksi tuotannossa ja viennissä. Yhteiskunnan toimien rajoittaminen tulee näkymään monin muinkin tavoin kuin suorina talousvaikutuksina, esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Siksi tilannetta on Räsäsen mukaan tärkeää seurata yli pandemian. Räsänen toteaa, että rahoituksen turvin tutkimus voitaisiin ulottaa vielä pidemmälle, jolloin samoilta vastaajilta saataisiin tietoa myös pandemian väistyttyä. Näin saataisiin tietää muun muassa, onko ihmisten kulutuskäytöksessä tapahtunut pysyvämpiä muutoksia.
Tulosten avulla voidaan pohtia, miten päättäväisesti ihmiset tekevät omia kulutusvalintojaan ja miten paljon ulkopuolelta tulevat rutiinit näitä valintoja ohjaavat. Tässä tapauksessa uudet rutiinit voivat syntyä poikkeustilanteen seurauksena.
Lähde: Turun yliopisto
Finnish site 
Global site