Säteilyturvakeskus sekä Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistot ovat mukana suuressa EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään kuinka luonnon radioaktiiviset aineet altistavat ihmisiä säteilylle ja minkälaisia terveysriskejä siihen liittyy. RadoNorm-tutkimushankkeessa kehitetään menetelmiä, joilla pystytään arvioimaan radioaktiivisten aineiden aiheuttamia riskejä sekä hallitsemaan niitä kodeissa, työpaikoilla ja kaivoksissa. Hankkeeseen osallistuu 56 korkeakoulua ja tutkimuslaitosta 22 EU-maasta.
Hankkeessa panostetaan Salomaan mukaan myös koulutukseen. Siihen rekrytoidaan avoimien hakujen kautta kaikkiaan 18 väitöskirjaopiskelijaa ja 12 väitellyttä tutkijaa. ”Hankkeessa toimiville nuorille tutkijoille järjestetään systemaattista tutkijakoulutusta ja valmennusta. Heistä tulee tulevaisuuden huippuasiantuntijaverkosto Eurooppaan”, toteaa Sisko Salomaa, joka itse johtaa terveysriskeihin ja biologisiin vaikutuksiin liittyvää RadoNormin työpakettia.
Maa- ja kallioperässä esiintyy luonnostaan useita radionuklideja. Merkittävimmät niistä ovat uraanin ja toriumin isotooppien 238U ja 232Th hajoamissarjat sekä kaliumin isotooppi 40K. Ihmisten toiminta vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka paljon näitä aineita päätyy välittömään elinympäristöömme.
Suurin osa radioaktiivisten aineiden aiheuttamasta säteilyaltistuksesta Euroopassa on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista. Jos luonnon radioaktiivisia aineita esiintyy altistuksen kannalta merkittäviä määriä, eli yli valvontarajan, joka on 1 Bq/g 238U:lle, 232Th:lle ja näiden hajoamistuotteille, puhutaan luonnonsäteilylle altistavista aineksista eli NORM-aineksista (NORM, Naturally Occurring Radioactive Material). Merkittävin altistaja on kuitenkin radon, joka kuten monet muutkin uraani- ja toriumsarjan aineet, on alfasäteilijä.
Suomessa asuntojen radonpitoisuudet ovat korkeita maailmankin mittakaavassa. Suomen kallioperä sisältää runsaasti graniittisia kivilajeja, joiden uraanipitoisuus on keskimääräistä kallioperän pitoisuutta suurempi, ja kylmän talven takia talot on rakennettu tiiviiksi. Suomessa onkin paljon kokemusta radonhaittojen torjunnasta ja esimerkiksi radontorjuntaan tähtäävien rakennusmääräysten ansiosta uusien asuntojen radonpitoisuudet ovat nykyään huomattavasti pienempiä kuin joitain vuosia sitten. Tätä kokemusperäistä tietoa suomalaiset osapuolet pystyvät jakamaan muille EU-maille.
Korkeita radonpitoisuuksia tai NORM-aineksia voi esiintyä myös esimerkiksi kaivoksissa ja muissa maanalaisissa työpaikoissa, malminrikastuksessa, metallinjalostuksessa ja -kierrätyksessä, pohjaveden käsittelylaitoksissa sekä pigmenttien ja lannoitteiden tuotantolaitoksissa. Samoin energiateollisuuden prosessit, kuten hiilen- ja turpeenpoltto, geotermisen energian tuotanto ja öljynjalostus voivat lisätä luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia prosessijakeissa tai jätteissä. NORM-ainesten ja -jätteiden esiintymistä EU-maissa ja niistä aiheutuvaa säteilyaltistusta kartoitetaan edelleen osana RadoNorm -hanketta. RadoNorm-tutkimushanke tukeekin Suomen uuden säteilylain ja sen pohjana olevan eurooppalaisen säteilysuojeludirektiivin voimaanpanoa.
RadoNorm-hankkeessa Säteilyturvakeskus osallistuu luonnonsäteilystä johtuvan säteilyaltistuksen ja terveysriskien arviointiin sekä riskien torjuntaan liittyviin tutkimustoimiin. Helsingin yliopisto osallistuu kaivostoimintaa koskeviin selvityksiin ja tutkii erityisesti mikrobien osuutta NORM-aineiden vapautumisessa. Tampereen yliopisto selvittää radonin ja lasten leukemian ja aivokasvainten välistä yhteyttä. Itä-Suomen yliopisto kehittää NORM-aineiden ympäristökulkeutumista koskevaa mallintamista.
Lähde: Säteilyturvakeskus (STUK)
Finnish site 
Global site