Selvitys: Kuntien infrainvestoinnit eivät tyssänneet koronaepidemiaan, mutta lopulliset vaikutukset näkyvät viiveellä

Koronaepidemia ei näytä hyydyttäneen kuntien infrainvestointeja eli katujen ja teknisten verkostojen pitkän tähtäimen suunnitelmiin perustuvaa rakentamista ja korjaamista. Tämä ilmeni kuntien tekniselle johdolle suunnatussa kyselyssä. Vastaajilla oli silti selvä viesti päättäjille: systemaattisia toimia tarvitaan, jotta infraverkostojen kunto ei lähde alamäkeen epidemian loppulaskun realisoituessa kunnille.

Kunnissa ei ole selviä viitteitä siitä, että inframäärärahoja oltaisiin voimakkaasti leikkaamassa koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia, ilmenee Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan INFRA ry:n tekemästä selvityksestä. Suurimpana uhkana nähdään henkilöstön sairastumiset ja karanteenit alalla, jolla osaajista on muutenkin pulaa.

Kuntainfrassa investointeja tehdään 3–5 vuoden aikajänteellä. Haastatteluvastauksissa nouseekin huoli siitä, miten infran käy, kun velkaantuneet kunnat ottavat vastaan koronakevään laskun myöhemmin. ”Kuntien kyky investoida tulee heikkenemään dramaattisesti, kun talouden tunnusluvut tulevat vastaan seuraavien viiden vuoden aikana”, yksi haastateltu tiivistää. Laskusuhdanteessa infralla nähdään olevan elvytysvaikutusta alueilla. ”Merkittävä infrahanke voi työllistää 500–2000 htv, mikä vaikuttaa suoraan ja välillisesti työttömyyteen”, toinen vastaaja toteaa. Vastaajista 88 prosenttia arvioi, että infra-alalla on kohtalainen tai suuri elvyttävä vaikutus omalla alueella. Moni vastaajaa uskoo, että kuntien tuleva taloudellinen isku pehmenisi ennakoivalla, työllisyysvaikutusta korostavilla infrainvestointien valtion tuella.

”Pienillä valtion porkkanarahoilla hankkeisiin ei todennäköisesti saada kaupunkeja investoimaan lisää; pitäisi olla suurempi systemaattinen ohjelma, jolla tilannetta parannetaan pitkällä aikajänteellä”, ehdottaa yksi haastatelluista. Kasvukeskuksille systemaattinen väline on jo olemassa: MAL-sopimukset. Niillä saadaan käyntiin liikennehankkeita, joilla on isoja dynaamisia talousvaikutuksia.

INFRA ry:n aluepäälliköt toteuttivat kyselyn 7.–25. toukokuuta kuntien teknisen toimen johtajia henkilökohtaisesti kontaktoiden. Kohderyhmänä olivat 10 000 asukkaan ja tätä isommat kunnat. Vastausmäärä oli 52 – yli puolet tavoitellusta kuntakokoluokasta.

Lähde: Toimialatiedote/INFRA ry