Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies Jyrki Katainen arvioi STT:n haastattelussa, että koronakriisi on vaikeampi kuin runsaan kymmenen vuoden takainen finanssikriisi. Finanssikriisin tuhovaikutus olisi hänen mukaansa ollut hirmuinen, ellei kriisiä olisi pystytty rajaamaan. Koronakriisissä on olemassa riski, ettei sen talousvaikutuksia kyetä rajaamaan samalla tavalla kuin finanssikriisissä.
Katainen kertoo, että finanssikriisistä on otettu oppia. Kansainvälisen yhteisön massiivisessa talouden elvytyksessä on nyt lähdetty nopeammin liikkeelle kuin finanssikriisissä. Myös elvytysruiskeen suuruus on toista luokkaa kuin silloin. – Euroopan keskuspankin toiminta on ollut todella nopeata, Katainen sanoo. Hän kiittelee myös Suomen hallitusta siitä, että se on lähtenyt massiivisiin toimiin pelastaakseen yrityksiä kaatumiselta. Hän on ilahtunut siitä, että työmarkkinaosapuoletkin ovat nopealla varoajalla kyenneet sopimaan aiemmin pyhinä pidetyistä asioista kuten lomautusten helpottamisesta.
Katainen sanoo, että koronakriisin jälkeen Suomen on valittava selkeä linja, millaisia tulevat investoinnit ovat. – Kannattaa katsoa, millaista uutta kasvua tulee ja millaisia satsauksia tehdään. Jatketaanko niin kuin mitään ei olisi tapahtunut vai ovatko satsaukset sellaisia, että ne rakentavat kestävää tulevaisuutta, Katainen sanoo. Hänen mukaansa pitää valita selkeä linja. Kestävää tulevaisuutta rakennettaisiin investoimalla esimerkiksi kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen. Ilmastonmuutos ei ole väistynyt minnekään. Katainen ehdottaa, että yksi käytännön keino voisi olla kotitalousvähennyksen ulottaminen energiaremontteihin ja uusiutuvan energian käyttöön.
Sitran roolina on etsiä uusia kasvumahdollisuuksia. Suora yritysrahoitus ei kuulu Sitran rooteliin, sillä Suomessa on useita muita organisaatioita sitä varten, Katainen huomauttaa. Hän arvioi, että koronakriisi on sukupolvikokemus, joka jättää jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan. – Suomi ja maailma tulee olemaan hyvin erilainen viiden vuoden päästä koronakriisin seurauksena. Nyt pitäisi kaikkien vaikeuksienkin keskellä päätellä, mitä positiivista tästä voi seurata.
Pakon sanelema etätyö on johtanut siihen, että digitaalisia yhteydenpitovälineitä on ryhdytty käyttämään eri organisaatioissa entistä enemmän. Digiloikasta saattaa seurata uusia positiivisia liiketoimintamalleja, joita on syntynyt myös perinteisille toimialoille. – Se mikä on pakon sanelemaa, tarjoaa aina myös uusia mahdollisuuksia, Katainen painottaa. Katainen uskoo, että kansainvälinen yhteisö haluaa vahvistaa ennakointi- ja kriisinhallintakykyään koronakriisin seurauksena. – On sataprosenttisen varmaa, että tulee uusi kriisi. Sitä emme tiedä milloin ja mikä se on, hän painottaa.
Iso kysymys on, miten Suomi ja muut EU-maat näkevät tarpeen kehittää unionia. Kataisen mukaan EU on ollut kriisin aikana vahva siellä, missä sillä on toimivaltaa. – Yhteinen varautuminen on hyödyllistä ja tehokasta, hän korostaa. Hänen mukaansa EU:lla olisi syytä olla vahvempi huoltovarmuuskapasiteetti kansallisten huoltovarmuusjärjestelmien ohella. Jos maa varautuu yksin, resursseja ei käytetä tehokkaasti. – Itse uskon, että EU:n toimivaltaa pitäisi vahvistaa.
Lähde: STT
Finnish site 
Global site