Neuvvottelut EU:n ja Britannian tulevista suhteista ovat käytännössä pysähtyneet. Pääministeri Boris Johnsonin neuvotteluille asettama määräaika päättyy heinäkuun lopussa. EU:n puolelta takarajaksi on asetettu lokakuu, jonka jälkeen mahdollista sopimusta ei enää ehdittäisi hyväksyä kaikkien EU-maiden parlamenteissa. Neuvottelujen keskeisimmät ongelmat liittyvät muutamaan kynnyskysymykseen. Yksi keskeinen niistä on Britannian kieltäytyminen sitoutumasta noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä EU:n kanssa muun muassa ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien ja yritysten valtiontukien osalta. Toinen kiista koskee EU-maiden kalastusoikeuksia brittivesillä ja kolmas EU:n tuomioistuimen toimivaltaa Britannian ja EU:n välisissä kiistoissa. Yhdessäkään näistä neuvottelut eivät ole edenneet. Britannia vetoaa suvereniteettiinsa, jonka suhteen se ei ole halukas tekemään kompromisseja. EU puolestaan ei suostu tilanteeseen, jossa Britannia voisi nauttia sisämarkkinoiden eduista mutta jättää noudattamatta yhteisiä sääntöjä.
Useiden lähteiden mukaan Britannian hallituksessa haaveet vapaakauppasopimuksesta on jo kuopattu. Pääministeri Johnson esikuntineen miettii lähinnä sitä, miten sopimukseton ero saataisiin esitettyä briteille jonkinlaisena voittona. Tavatessaan kesäkuun lopussa Puolan pääministeri Mateusz Morawieckin Johnson puhui ”Australian mallista” Britannian ja EU:n sopimuksen pohjana. Lausunto herätti kummastusta, sillä EU:lla ja Australialla ei ole kauppasopimusta, vaan maat noudattavat joitakin poikkeuksia lukuunottamatta Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä ja tariffeja.
Aiemmin Britannian hallituksessa oli toivottu, että teollisuutensa toimintaedellytyksistä huolestunut Saksa taivuttelisi muut EU-maat hyväksymään briteille edullisen sopimuksen. Toivo kuitenkin haihtui liittokansleri Angela Merkelin 8. heinäkuuta pitämän puheen myötä. Merkel kehotti unionia varautumaan siihen, että kauppa Britannian kanssa jatkuu vuodenvaihteen jälkeen WTO:n säännöillä. Merkel on saanut tukea myös Saksan teollisuuden vaikutusvaltaisilta etujärjestöiltä. Keskeisen edunvalvontajärjestön Bundesverband der Deutschen Industrie BDI:n pääjohtaja Joachim Lang totesi, että EU:n että sen nykyisen puheenjohtajamaan Saksan on nyt keskityttävä sopimuksettoman eron aiheuttamien haittojen minimoimiseen.
Yksi brexitin kannattajien keskeisimmistä väitteistä on ollut, että EU:n ulkopuolisen Britannian on helppo solmia omia kauppasopimuksiaan. Toistaiseksi Britannia on onnistunut sopimaan kaupankäynnin ehdoista parinkymmenen maan tai alueen kanssa. Ne kattavat vain noin kahdeksan prosenttia maan ulkomaankaupan arvosta. Merkittävämpien kauppakumppanien, kuten Australian, Japanin, Kanadan, Meksikon, Uuden Seelannin ja Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvotteluiden on arveltu kestävän jopa useita vuosia.
Kenties kaikkein kivuliaimpia briteille ovat olleet uutiset Yhdysvaltain kanssa käydyistä neuvotteluista. Boris Johnsonin tavoitteena oli alun perin hankkia Yhdysvalloilta edullinen vapaakauppasopimus ja käyttää sitä painostuskeinona EU:n suuntaan. Yhdysvallat näyttää kuitenkin päättäneen käyttää surutta hyväkseen Britannian heikkoa neuvotteluasemaa ja tuonut neuvottelupöytään tylyt ehdot. Maa vaatii amerikkalaisille elintarvikkeille, kemikaaleille ja lääkkeille vapaata pääsyä Britannian markkinoille. Se haluaisi myös kieltää Britannialta kansallisen maataloustuen ja saada veto-oikeuden Britannian ja muiden maiden välisiin kauppasopimuksiin.
Vaikka sopimus Yhdysvaltojen kanssa syntyisikin, se vaikuttaa briteille laihalta lohdulta. Sopimuksen on arvioitu kasvattavan Britannian bruttokansantuotetta 0,07–0,16 prosentilla seuraavien viidentoista vuoden aikana. Sopimuksettoman EU-eron arvioidaan aiheuttavan samana aikana 7,6 prosentin bkt:n laskun.
Britannian EU-eron siirtymäaika päättyy vuoden 2020 lopussa. Jos neuvottelut EU:n kanssa kariutuvat, maalla on kauppapolitiikan lisäksi nippu muitakin ongelmia. Maa ei esimerkiksi ehdi perustamaan korvaavia virastoja kaikille EU-virastoille ennen vuodenvaihdetta. Britannia ehdotti jo vuonna 2018, että se jatkaisi toistaiseksi yhteistyötä esimerkiksi EU:n lääkeviraston, lentoturvallisuusviraston ja kemikaaliviraston kanssa. On kuitenkin epäselvää, miten suunnitelmalle käy, jos sopimusneuvottelut kariutuvat. Britannialta puuttuvat myös edelleen käytännössä kaikki tullimuodollisuuksien vaatimat tilat, tietokoneohjelmat ja muut tekniset valmiudet. Riskinä on, että ilman niitä valtavat ruuhkat pysäyttävät satamien toiminnan heti vuodenvaihteessa.
Brittihallituksen arvion mukaan brittiyrityksiltä EU-maihin suuntautuva kauppa tulee jatkossa vaatimaan vähintään 215 miljoonan uuden tulli-ilmoituksen tekemistä vuosittain. Hallitus ei ole myöskään kiistänyt Britannian teollisuuden arviota siitä, että uudet tullimuodollisuudet vaativat noin 50 000 uuden yksityisen sektorin toimihenkilön palkkaamista ja maksavat yrityksille vähintään 7,8 miljardia euroa vuodessa. Brittihallitus on ilmoittanut, että se ei tule aloittamaan EU-rahtiliikenteen tullitarkastuksia ennen kuin heinäkuun alusta 2021. Euroopan unioni on jo todennut tämän WTO-sääntöjen rikkomiseksi ja kertoo aloittavansa omalla puolellaan tarkastukset heti siirtymäkauden päättyessä tammikuussa 2021 jos muusta ei ole sovittu.
Lähde: Suomen Kuvalehti
Finnish site 
Global site