Suomen akkumineraalipotentiaalin tutkiminen jatkuu

Akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, ja Suomella on kaikki edellytykset vastata tarpeeseen.

Ainutlaatuiset raaka-ainevarainnot ja vahva kaivos- ja geologisen alan osaaminen takaavat Suomelle hyvät mahdollisuudet nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi. ”Akkumineraalien lisäksi maailman sähköistyminen kasvattaa voimakkaasti perinteistenkin metallien kuten kuparin ja nikkelin kysyntää”, kertoo Akkumineraaliprojektin projektipäällikkö Perttu Mikkola.

Kenttäkaudella 2020 maastotyöt painottuvat Keski-Pohjanmaalle, Hämeen ja Pirkanmaan rajalle Urjalan ympäristöön, Leppävirran ja Kaavin väliselle alueelle sekä Kiteelle. Kohteellisempia tutkimuksia on suunnitteilla Pälkäneelle, Savukoskelle ja Koillismaalle. Tutkimusalueilla tehdään muun muassa kallioperäkartoitusta, lohkare-etsintää, moreeninäytteenottoa ja kallioperäkairausta. Lisäksi mitataan kallioperän sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia sekä tiheyttä geofysiikan menetelmillä.

Maastotutkimusten rinnalla jatketaan uusien mahdollisten, toistaiseksi tunnistamattomien, esiintymisalueiden selvitystyötä analysoimalla GTK:n tietokantoja ja arkistoituja näytteitä. GTK:n tietokantoihin vuosikymmenien aikana kerättyä aineistoa käsittelemällä voidaan selvittää paljon, mutta vanhojen näytteiden pohjalta saatujen ideoiden ja luotujen mallien tarkistaminen vaatii lisäksi aina perinteistä maastotyötä ja näytteenottoa. Projektin yhteydessä perusteellisemmin tutkituista vyöhykkeistä laaditaan lisäksi kolmiulotteiset geologiset mallit, jotka helpottavat osaltaan kallioperän synnyn ja rakenteen ymmärtämistä ja sitä kautta myös syvemmällä sijaitsevien malmien kannalta otollisten alueiden tunnistamista.

Lähde: Geologian tutkimuskeskus