Tähän marjaan kohdistuu suuria odotuksia – haskap tunnetaan maailmalla terveyspommina, jota viljellään nyt Suomessakin

Haskapista odotetaan suurmenestystä heinolalaisella luomumarjatilalla. Haskapin suomenkielinen nimi on sinimarjakuusama. Haskap on Japanista lähtöisin oleva marja, joka tunnetaan mm. nimillä sinimarjakuusama ja hunajamarja

Ominaisuuksiin kuuluvat mm. erinomaiset ravintoarvot. Haskapia arvostetaan maailmalla terveysvaikutteisena marjana. Haskap on uusi tulokas Euroopassa. Sen myynti sallittiin EU:ssa vasta 2018. Suomessa Haskap on vielä melko harvinainen viljelykasvi. Haskap on mustikanvärinen, pitkulainen marja, johon kohdistuu suuria odotuksia. Japanista kotoisin oleva haskap on levinnyt muun muassa Venäjälle ja Kanadaan.

Kepilä 10 on luomumarjatila, joka sijaitsee Heinolan koillispuolella. Tilan isäntänä on Jani Tamminen, joka isänsä Hannu Tammisen kanssa perustivat tilan entiselle karjatilalle. – Investointi on ollut mittava, mutta laskimme, että voimme tänä vuonna päästä mahdollisesti jo omillemme ja ensi vuonna voi tulla jo vähän voittoakin, kertoo Hannu Tamminen, joka on taustaltaan ATK-alan diplomi-insinööri. Tilalla viljellään luomumansikkaa sekä pensasmarjoja: Mustaherukkaa, mustikkaa, viherherukkaa ja haskapia. Tarkoituksena on kehittää viljelymenetelmiä, joilla saadaan mahdollisimman hyvän makuisia marjoja.

Haskap ei ole ronkeli kasvualustan suhteen ja siksi sopii hyvin myös Suomeen. – Maan pH voi vaihdella paljonkin, eikä se pane pahakseen kosteaakaan maata. Sillä ei juurikaan ole tuholaisia tai tauteja, eikä se maistu jäniksillekään. Linnut sen sijaan pitävät sen marjoista ja siksi joudumme suojaamaan pensaat verkoilla, kertoo Hannu Tamminen. Yksi haskapin tärkeistä ominaisuuksista on Tammisen mukaan se, että kukinnot kestävät hallaa. Ne selviävät jopa seitsemän asteen pakkasessa. – Omat pensaamme ovat vielä niin nuoria, että odotamme maistiaisia tänä kesänä. Olen maistanut haskaphilloa USA:ssa asuessani, ja minusta se muistutti kovasti kuningatarhilloa. Tällä on maailmalla sellainen maine, että siitä saa myös erinomaista viiniä, kehuu Tamminen.

Tammiset uskovat luomuviljelyn olevan merkittävä valtti markkinoinnissa. Kepilässä luotetaan myös siihen, että marjojen maun pitää olla hyvä. Marjan ei pidä olla vain hyvän näköinen.

Lähde: Yle