Tilastokeskus julkaisi 31. elokuuta mielenkiintoisia tietoja suomalaisten palkansaajien ansioista. Tilastoviranomainen kertoi, että tuntiansioiden mediaani oli 17,9 euroa vuonna 2019. Tilastokeskuksen tiedote läpäisi suomalaisen mediakentän. Tilastokeskuksen tiedoissa ja uutisoinnissa ei ole mitään väärin, mutta uutiset eivät kerro koko totuutta palkansaajien kuukausi- ja vuosituloista. Tilastointi ei ota huomioon verottomia tuloja, joita maksetaan Verohallinnon tilastojen mukaan lähes 1,3 miljoonalle verovelvolliselle.
Verottomia tuloja maksettiin 2,1 miljardilla eurolla vuonna 2018. Pelkästään 42 euron kokopäivärahaa maksettiin 592 000 verovelvolliselle vuonna 2018. Puolipäivärahaakin sai 421 000 työntekijää. Suomessa on yhteensä noin 2,2 miljoonaa palkansaajaa. Jos työntekijä saa jokaisesta työpäivästä täyden päivärahan, saa hän kuukaudessa noin 1 000 euroa verottomana palkkansa päälle. Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa se, kenelle verottomia tuloja lopulta maksetaan? Verottajan tilastot eivät nimittäin kerro, mille ammattiryhmille päivärahoja ja ateriakorvauksia maksetaan. Edes toimialaa ei kerrota. Sen sijaan kerrotaan tuloluokat, ikä, sukupuoli, asuinalue ja koulutustausta. ”Aikaisemmin ammattiryhmittäistä tilastointia ei ole kysytty. Ehdottomasti ammattiryhmittäisen tilastoinnin mahdollisuus selvitetään”, sanoo ekonomisti Aki Savolainen Verohallinnosta.
Verottajan tilastoista voi kuitenkin päätellä jonkin verran siitä, kenelle verottomia päivärahoja maksetaan. Eniten päivärahoja maksetaan 35 000–45 000 euroa vuodessa tienaaville. Yli 723 000 miestä saa keskimäärin 2 500 euroa vuodessa verottomia tuloja. Summa vastaa keskituloisen palkansaajan noin yhden kuukauden palkkaa. Noin puoli miljoonaa naista sai verottomia tuloja vuodessa noin 800 eurolla. Summien eroista voi päätellä, että verottomia päiväraha- ja ateriakorvauksia maksetaan enemmän miesvaltaisilla aloilla. Eniten verottomista tuloista nauttivat 40–60-vuotiaat. Maksuun verottomia tuloja menee alueellisesti suhteellisen tasaisesti koko maahan. Myös koulutustausta näkyy tilastoissa. Eniten kokopäivärahoja maksetaan toisen asteen tutkinnon suorittaneille, noin 200 000:lle. Ylemmän korkea-asteen suorittaneille maksetaan kokopäivärahoja 128 000:lle. Tilanne kääntyy päälaelleen, kun tarkastellaan ulkomaanpäivärahoja.
Tilastokeskukse yliaktuaari Sampo Pehkosen mukaan verottaja tulkitsee päivärahat, ateriakorvaukset ja esimerkiksi ulkomaanpäivärahat kustannusten korvaukseksi. ”Samaa tulkintaa sovellamme myös Tilastokeskuksella. Toki näistä maksueristä on voinut muodostua ajan kanssa osa työhön liittyvistä korvauksista. Mutta kuinka määrittää se, mikä osa on oikeasti korvausta kustannuksista ja mikä palkkaa”, Pehkonen pohtii. Monelle kilometrikorvauksista ja päivärahoista muodostuu iso osa vuosiansioista. Joillekin kyse on jopa siitä, että ilman korvauksia itse työn tekeminen voisi olla palkkauksen näkökulmasta epäkiitollista.
Tilastokeskuksen luvut palkansaajien mediaanituloista voivat kuitenkin vääristää keskustelua palkansaajien koko vuoden ansiotasosta, sillä kukaan ei tunnu tietävän, paljonko duunarit ja asiantuntijat saavat verottomia tuloja vuodessa.
Myös Tilastokeskus aikoo kehittää tilastokäytäntöjään. ”Tulemme jossain kohdin julkistamaan tulorekisteriin perustuvia tilastoja, ja tällöin todennäköisesti mukana on myös tietoja, joissa huomioidaan kustannusten korvaukset”, Pehkonen sanoo. Tilastokeskus ei ole aiemmin julkaissut tietoja, joissa verottomat tulot olisivat olleet mukana, kun tarkastellaan eri ammattiryhmien palkkoja ja vuosiansioita.
Lähde: Suomen Kuvalehti
Finnish site 
Global site