“Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi virittää ajatuksella, että meillä on koko ajan maksimaalinen tuotto”
Tulevaisuustutkija Ilkka Halava muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunta kehittyy kriiseissä. Maaseudun tyhjät talot voisi hänestä raivata viljelyalaksi. Tulevaisuustutkija Ilkka Halava on toiveikas, että maailma ja Suomi ovat nykyistä parempia paikkoja koronavirusepidemian jälkeen. Planeetta hengähtää, työ järkevöityy ja oppiminen muuttuu aiempaa demokraattisemmaksi, Halava listaa.
Suomen huoltovarmuus on jo kohtuullisen hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa, mutta sekin edistyy kriisin myötä. “Koronan aiheuttama pysähdys paljastaa, kuinka normaaliarjen tekemisen tapamme runtelee maapalloa. Esimerkiksi Kiinassa ihmiset ovat saaneet ikimuistoisia kokemuksia, kun he ovat nähneet ensimmäisen kerran tähtitaivaan”, Halava sanoo. Vasta poikkeustilan myötä havahdutaan siihen, miten kaunis maapallo on, kun ei tuoteta valtavaa määrää likavettä tai saasteita. Tulevaisuustutkijan mukaan COVID-19-tauti on ensimmäinen sysäys, joka saattaa nopeuttaa huomattavasti planeettakestävien järjestelmien tuloa.
Tulevaisuustutkija on pohtinut, miksi Ruotsi pärjää joissakin asioissa selkeästi paremmin kuin Suomi. “Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi virittää sellaisella ajatuksella, että meillä on koko ajan maksimaalinen tuotto kaikista lähteistä. Budjetissa pitää olla nykyistä suurempaa liikkumavaraa, jotta pystymme reagoimaan, kun jotain yllättävää tapahtuu”, Halava muistuttaa.
Kansakunnat kipuilevat työn murroksen kanssa. Tulevaisuustutkija puhuu työn sijasta mieluummin arvon tuottamisesta, jonka seurauksena työpaikat vasta syntyvät. Halavan mielestä käsite etätyö on turha. Hänen mukaansa koronasulun jälkeen fyysisestä paikasta riippumaton työ muuttuu uudeksi normaaliksi. Tämä avaa maaseudulle paljon mahdollisuuksia. Jatkossakin on työtä, missä tarvitaan tiukkaa lähivalvontaa, kun työntekijöihin ja heidän työskentelytapaansa ei voida luottaa. Se on kuitenkin tutkijan mukaan poikkeus. “Työn tuottavuus on parempaa kotona kun työpaikalla, koska työtehtävät voi organisoida vapaasti oman elämänrytmin mukaan. Esimerkiksi herätyskello on väkivaltainen väline suhteessa ihmisen luonnolliseen rytmiin.”
Harvaan asutun maan näkökulmasta koronakriisi demokratisoi työn lisäksi myös kouluopetusta. Tutkimusten mukaan perinteinen luokkaopetus sopii muodoltaan hyvin vain joka viidennelle oppilaalle. Ilkka Halava toivoo, että jatkossa lapset ja nuoret löytävät helpommin itselleen parhaan tavan oppia. Kun välimatka fyysiseen kouluun on kohtuuton, on loogista sallia jo peruskoulussa opiskelua jossain mitassa etänä. “Tulevaisuudessa loistavat suomalaiset koulut ja oppilaitokset tarjoavat verkko-opintoja ja kasvokkaista lähiopetusta. Kasvokkain tapahtuvan opetuksen arvostus kasvaa merkittävästi.”
Koronavirusepidemiasta on jo seurannut verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu. Se tarkoittaa perinteisten kauppaliikkeiden vähenemistä myös Suomessa.Verkkokaupasta tilattu tavara on helppo toimittaa suurissa kaupungeissa sisään postiluukusta. Halava arvioi, että maaseutupaikkakunnille perustetaan tulevaisuudessa kunnan verkkokauppapisteitä. Näistä pisteistä saa ostotapahtumaan ja verkkokauppa-asiointiin tukea, tilasta voi myös noutaa ja palauttaa paketteja. Lisäävän valmistuksen eli 3D-tulostuksen yleistyminen auttaa maaseutumaisia kuntia ja tavaranvalmistuksen palaaminen Aasiasta Eurooppaan suosii Suomen kaltaisia maita.
Ilkka Halava on ollut vuodesta 2013 saakka Suomen suosituin puhuja, hänelle kertyy esiintymisiä vuosittain yli 200. Kun koronaepidemiasta on selvitty, Ilkka halajaa taas puhumaan ympäri maata. “Olen tottunut kiertämään Suomea Helsingistä Sallaan. Odotan innolla erityisesti ihmisten kohtaamista. Toinen, mitä erityksessä kipeästi kaipaan, on joukkueurheilu. Ykköslajini on salibandy.”
Lähde: MT
Finnish site 
Global site