Tuoreen raportin mukaan Suomella on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa merkittävästi luonnon köyhtymisen kehityssuuntaa.
Tärkeimmiksi luontotyyppien uhanalaistumisen syiksi on arvioitu muun muass metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin säilyttäminen ei ole vaikeaa, monimutkaista eikä kallista. Näin sanoo Suomen Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth. – Hyviä tekoja voi tehdä tekemättä mitään tai vain pienellä panoksella tai niin että se ei ole pois keneltäkään, hän sanoo.
Tästä huolimatta luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä on ollut vaikea pysäyttää tai sitä ei ole saatu pysäytettyä, ei Suomessa eikä muuallakaan maailmassa. Valmistumassa olevan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laajan tutkimuksen mukaan talouskasvu on tähän mennessä vääjäämättä tarkoittanut luonnonvarojen hyödyntämisen kiihtyvää kasvua, eikä aineellisen hyvinvoinnin lisäämistä ole saatu kytkettyä irti luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. – Heikennämme omia ekosysteemejämme niin paljon, että lopulta oma elintasomme rupeaa siitä kärsimään, sanoo tutkimusta johtanut Ahlroth.
Pelkästään ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen toimet eivät raportin mukaan riitä luonnon monimuotoisuuden kehityssuunnan kääntämiseen.Koska lähestulkoon kaikki taloudellinen toiminta perustuu luontoon ja vaikuttaa siihen, ei nykyistä tilannetta voida korjata ilman laajamittaista toimintatapojen muutosta, raportin kirjoittaneet tutkijat toteavat. Yli kolmannes toimista on ollut sellaisia, joilla on vain vähän vaikutusta biodiversiteetin kehitykseen. Toimenpiteet eivät ole olleet kovin kunnianhimoisia, niiden rahoitus on ollut riittämätön tai ne on muotoiltu epämääräisiksi. Sen vuoksi niiden toteuttaminen ei ole vaatinut merkittävää panostusta juuri biodiversiteetin suojeluun.
Vain joka kymmenes toimenpide on selvästi parantanut tai säilyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Yhteistä näille on konkreettisuus ja toteutuksen kestävä organisointi. Lähes puolen toimenpiteistä arvioitiin johtaneen vähän paranevaan kehitykseen. Toimenpiteet eivät kuitenkaan yleensä olleet toteutuneet kokonaan tai niiden toteutus oli alkanut vasta kauden loppupuolella. Tällaisia ovat muiden muassa useimmat uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, seurantaan ja tutkimukseen sekä soihin ja kosteikkoihin liittyvät toimenpiteet.
Jotta biodiversiteetin painoarvo päätöksenteossa kasvaa riittävästi, tulee biodiversiteetti integroida raportin mukaan ohjelmakauden aikana myös talouden mittareihin ja taloudelliseen ohjaukseen. Tutkijat suosittelevat myös, että biodiversiteetti tuodaan mukaan kansantalouden seurantaan ottamalla käyttöön luontopääoman ja sen mittaamisen sisältävä vihreän talouden tilinpitojärjestelmä. Vihreän talouden tilinpitoa käytettäisiin poliittisten päätösten pohjana, jotta luontopääoman ja ekosysteemipalveluiden tuotannon heikentyminen voitaisiin estää.
Lähde: Yle