Metsien, peltoviljelmien ja muun kasvavan biomassan potentiaali on edelleen merkittävästi alihyödynnetty. Nykyaikaisilla, ympäristöllisesti kestävillä erotusprosesseilla on mahdollisuus parantaa biomassan resurssitehokasta hyödyntämistä, ja erottaa nykyisin jätteenä pidettävistä sivuvirroista arvokkaita raaka-aineita. LUT-yliopisto vahvistaa biojalostukseen suuntautuvaa erotustekniikan tutkimustaan uusilla tutkimusryhmillä, joista ensimmäisten johdossa aloittavat professorit Mari Kallioinen (TkT) ja Tuomo Sainio (TkT).
Erityisesti membraanitekniikkaa ja yhdisteiden talteenottoa metsäteollisuuden ja vedenkäsittelyn prosesseissa tutkinut Kallioinen toimii LUTin erotustekniikan noin 80 tutkijaa käsittävän osaston johtajana. ”Biojalostuksen kentässä minua kiehtoo mahdollisuus luoda uusia ratkaisuja, joiden avulla tuotetaan esimerkiksi korvaajia öljypohjaisille tuotteille tai käytetään nykyistä tehokkaammin sivuvirtoja.” Kallioinen mainitsee esimerkkinä puunjalostuksessa isoina määrinä syntyvän sahanpurun, joka on alihyödynnetty jae ja jota voitaisiin lainata erotusprosessiin bioenergiaketjusta. ”Erotusprosessissa talteen saatavia hemiselluloosajakeita voitaisiin hyödyntää vaikkapa pinnoite- tai kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Puru voidaan myös hyödyntää erotusmateriaalina vedenpuhdistuksessa ennen sen palauttamista takaisin bioenergiaketjuun”, havainnollistaa Kallioinen.
Aiemmin LUTissa erotusprosesseihin keskittynyttä professuuria hoitaneen Tuomo Sainion erikoisalaa ovat molekyylitason vuorovaikutuksiin perustuvat kemialliset erotusprosessit. Sainio on tutkinut paljon myös elintarvikesektoria tukevia aiheita, muun muassa kauran sisältämän betaglukaanin muokkausta. Sainio mainitsee yhdeksi työnsä innoittajaksi luonnossa syntyneiden monimutkaisten rakenteiden hyödyntämisen. ”Luonto valmistaa valtavasti hyödyllisiä yhdisteitä, mutta ne on paketoitu monimutkaisiksi seoksiksi. Biojalostamoista saadaan luonnon valmiita rakenteita, kunhan ne osataan erottaa rikkomatta liikaa. Näin voidaan vähentää kallista, synteettistä valmistusta.”
Laboratoriota LUT ei ole vielä tässä vaiheessa Lahteen perustamassa. ”Lahdessa on jo paljon laboratoriotoimintaa ja analytiikkalaitteistoa, joihin liittyvästä yhteistyöstä käymme keskusteluja”, kertoo dekaani Riina Salmimies LUT School of Engineering Science -yksiköstä.
Lähde: LUT-yliopisto
Finnish site 
Global site