Vaasassa kaadettiin merikotkan rauhoitettu pesäpuu, koska tiedot uusista pesistä eivät etene hakkuuyrityksille – hitaus valtion tietojärjestelmien kehittämisessä jarruttaa lintujen suojelua

Pohjanmaan Merikotkat ry:ssä surraan hakkuissa kaadettua merikotkan pesäpuuta. Kohde sijaitsee Vaasan saariston Raippaluodossa. Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Osala arvelee, että tieto kesällä 2019 löydetystä onnistuneesta pesinnästä ei saavuttanut viranomaisten kautta hakkuusuunnitelman laatijoita. Tosin puuhun oli kiinnitetty rauhoituskyltti. Osala painottaa, ettei pesäpuuta saa kaataa, vaikka vanha pesä olisi pudonnut puusta. Paikkauskollinen merikotka tekee uuden pesän. Osalan mukaan merikotkan huomioimisessa hakkuissa olisi petrattavaa Vaasan rannikolla ja saaristossa: “Valitettavasti lähes vuosittain törmäämme siihen, että suositus pesän ympäristön jättämisestä hakkaamatta 50 metrin säteellä, on jätetty huomioimatta”. Hän mainitsee, että myös vuodenvaihteen jälkeen tehtävät metsänhoitotoimenpiteet ja muu liikkuminen merikotkan pesän läheisyydessä aiheuttavat usein häiriötä ja voivat pilata pesinnän.

Pohjanmaan Merikotkat ry:n ottamissa kuvissa alueelta kaadettuihin tukkeihin on merkitty omistajaksi EPM Metsä. EPM Metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto kertoo, että asian selvittely on kesken. Hongisto painottaa, että EPM Metsä huomioi hakkuissa luonnonsuojelulain suojelemat elinympäristöt aina kun ne ovat tiedossa. “Havainto pesäpuusta voi jäädä sen varaan, satutaanko pesäpuu havaitsemaan maastossa. Tämä voi olla hämäränä talviaikana vaikeaa. Pesäpuiden havaitsemista voisi parantaa joka suuntaan näkyvällä, heijastavalla merkinnällä yhteen suuntaan näkyvän kyltin sijaan”, Hongisto ehdottaa. Hän huomauttaa, että hakkuutyömaista tehdään aina metsänkäyttöilmoitus. Niiden perusteella Metsäkeskus ei ole ilmoittanut Merikotkan pesäpuista hakkuualueilla.

Luonnonsuojelu-yksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta vahvistaa, että tiedot suurten petolintujen uusista pesäpaikoista kulkevat huonosti metsäalan toimijoille. Aiemmin paikalliset ely-keskukset saivat luovuttaa pesäpaikkatietoja metsäalan toimijoille ja tietojen käytöstä sovittiin alueellisesti. Viitisen vuotta sitten pesintätietojen luovutus ja käyttö päätettiin yhtenäistää valtakunnalliseksi. Metsä- ja ympäristösektori ovat sopineet, että jatkossa Metsäkeskus lähettää suuria petolintuja koskevat metsänkäyttöilmoitukset ely-keskusten tarkistettaviksi. Järjestely ei kuitenkaan vielä toimi, sillä valtakunnallisen tiedonvälitysjärjestelmän luominen etenee harmillisen hitaasti. Metsäjohtaja Anna Rakemaa Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että merikotkien pesintää koskeva tietojenvaihto on ollut jäissä liki viisi vuotta. Yhtenä syynä on ollut WWF:n keräämien merikotkatietojen ja valtion tietojärjestelmien yhdistäminen tietoturvan kannalta vedenpitävästi. Toki tavoite on sekä järjestöllä että virkamiehillä sama eli turvata merikotkien pesintä.

Luonnonsuojeluviranomaiset arvioivat tietoonsa tulleet mahdolliset rikkomukset tapauskohtaisesti ja tekevät tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille. Lisäksi metsäsertifiointi kerää viranomaisilta vuosittain tiedot kohteista, joissa on rikottu luonnonsuojelulakia.

Lähde: MT

Author: Saara Teirikko