Mikrolevät ja syanobakteerit eli sinilevät runsastuvat, jos vesistöön lasketaan huonosti puhdistettuja jätevesiä. Dimitar Valevin väitöstutkimuksessa selvitettiin, voidaanko näiden eliöiden ravinteiden tarvetta hyödyntää jätevesien puhdistamiseen. Jätevesiä puhdistavat eliöt voisivat mahdollisesti samalla tuottaa auringonvalon energian avulla arvokkaita yhdisteitä.
Dimitar Valevin väitöstutkimuksessa osoitettiin, että mikrolevä Nannochloropsis oculata pystyy kasvamaan vedessä, joka sisältää huomattavan määrän selluloosan- ja paperinvalmistuksen jätettä. Ennen käyttöä puhdistamoliete käsiteltiin kokeellisessa mädätyslaitoksessa, ja levien kasvatukseen käytettiin prosessin suodosta. – Kyseinen mikrolevä on mielenkiintoinen, koska se sisältää lisäravinteena tunnettua eikosapentaeenihappoa eli EPAa. Jätevedessä kasvatettu levämassa sisälsi saman verran EPAa kuin levämassa, jota kasvatettiin tälle levälle optimoidussa merivettä muistuttavassa liuoksessa, Valev kertoo. Euroopan unioni pitää jätevesien kierrätystä ja niiden sisältämien ravinteiden talteenottoa jätevedenpuhdistuksen tärkeimpinä päämäärinä. Levät ja syanobakteerit ovat lupaava ratkaisuvaihtoehto jätevedenpuhdistukseen, koska niiden aineenvaihdunta mahdollistaa epäorgaanisten ravinteiden assimilaation ja varastoitumisen biomassaan.
Tutkimuksessa rakennettiin fotobioreaktori, jonka putkiston tilavuus yltää 80 litraan. – Suuren reaktorin käyttö antoi paljon uutta tietoa erityisesti jäteveden esikäsittelystä ja siitä, miten tarvittavat lisäravinteet on annosteltava, jotta levät voivat tehdä päätyönsä eli poistaa jätevedestä typpeä ja fosforia, Valev sanoo. Kokeessa saatiin viherlevä Ettlia oleoabundans kasvamaan turbidostaattikasvatuksessa täyttömaasuodoksessa. Jäteveden sisältäneestä ammoniumtypestä levä poisti 75 % ja fosfaatista 99,6 %.
Lähde: Turun yliopisto
Finnish site 
Global site