Kaikki vanhemmat eivät koe korona-aikaa samalla tavoin, vaan he tuntuvat jakautuvan hyvinvoiviin ja huonosti voiviin. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen uusi tutkimus, jossa tarkasteltiin, miten poikkeusaika näkyy perheiden elämässä.
Alustavien havaintojen mukaan kyselyyn vastanneista vanhemmista 54 % koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 % koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana. – Voi olettaa, että ne vanhemmat, joilla on jo aikaisemmin ollut haasteita ja kuormittavia tekijöitä elämässään, voivat nyt erityisen huonosti tukiverkkojen ja palvelujen kadotessa tai vähentyessä. Ne vanhemmat puolestaan, jotka ovat kokeneet arjen kiireisenä ja stressaavana, saattavat nauttia korona-ajan tuomasta rauhoittumisesta ja yhteisestä ajasta perheen kanssa, tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo.
Kyselyyn vastanneista vanhemmista noin 20–30% koki koronan aiheuttamana poikkeusaikana vanhemmuuteen liittyviä uupumisoireita vähintään kerran viikossa. Noin 9 % koki uupumisoireita päivittäin, ja he ovat siis vakavassa uupumisriskissä. Vanhemmista 55 % koki uupumusoireita harvemmin tai ei lainkaan. Tutkimuksen avoimia vastauksia tarkastellessa näyttää siltä, että vanhempia kuormittavat poikkeusaikana erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhdistämisessä, etäkouluun liittyvät haasteet sekä avun puute ja yksin jääminen. – Jotkut vanhemmat kokivat olevansa äärirajoilla, tai he jopa pelkäävät satuttavansa lapsiaan. Yrityksistään huolimatta he eivät kuitenkaan olleet saaneet apua mistään, professori Kaisa Aunola kertoo.
Kaikki vanhemmat eivät voineet huonosti. Yllättäen, 72 % vastaajista koki koronalla olleen positiivisia vaikutuksia vanhempi-lapsi-suhteeseen mahdollisista haasteista huolimatta. Kyselyyn osallistuneet kertoivat avoimissa vastauksissaan esimerkiksi nauttineensa yhteisestä ajasta perheenä ja saavansa vihdoin elää arvojensa mukaisesti.
– On mielenkiintoista, että kriisin aikaan jotkut kokevat olevansa onnellisimmillaan, eivätkä edes toivo paluuta vanhaan, Sorkkila pohtii. – On kiinnostavaa selvittää jatkotutkimuksissa, mikä on se mekanismi, joka erottaa nämä vanhemmat muista. Olisi myös tärkeää tarkastella, voitaisiinko korona-ajasta oppia hyvinvointia lisääviä tekijöitä, esimerkiksi kiireettömyyttä, perhekeskeisyyttä ja pehmeitä arvoja suoritusten ja kiireen tilalle.
Tutkimus toteutettiin poikkeusaikana ajalla 22.4-13.5.2020. Osallistujat olivat 1105 vanhempaa (88 % äitejä), jotka vastasivat internet-kyselyyn. Tutkimuksessa kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Finnish site 
Global site