Vieraslajit ovat lisästressi jo stressatulle Itämerelle – tulevaisuus on kysymysmerkki

Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat levinneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta alkuperäiseltä esiintymisalueeltaan uudelle alueelle. Joissakin tapauksissa ne eivät mukaudu uusiin ympäristöolosuhteisiin, vaan häviävät kilpailun paikallisten lajien kanssa. Toisissa tapauksissa ne sopeutuvat, lisääntyvät ja saattavat jopa vaarantaa paikallisten lajien sekä ekosysteemien toiminnan. WWF:n meriasiantuntija, hydrobiologi Vanessa Ryan miettii hetken, montako vieraslajia Itämeressä on. – Riippuu vähän laskentatavasta. Kansainvälisen, etupäässä Euroopan vieraslajeihin keskittyvän AquaNis-tietojärjestelmän mukaan Itämeressä on 193 vieraslajia, mutta tilanne elää, ja mihin sen rajan vetää? Otetaanko mukaan esimerkiksi jo 1500-luvulla tulleet lajit? Sanoisin, että Suomen vesissä on noin 30 lajia, jotka voidaan luokitella vieraslajeiksi. Mukana on jo 1800-luvulla tullut merirokko, joka on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen huomattavaa haittaa.

Osa vieraslajeista on tullut Suomeen tahattomasti laivojen mukana, osa on levitetty tahallisesti, esimerkiksi rannikoille istutettu karppi ja kirjolohi, joiden toivottiin tuovan taloudellista hyötyä. Sitten huomattiin, etteivät ne lisäänny luontaisesti. Vieraslajit leviävät ennen kaikkea laivojen painolastivesien mukana. Painolastivettä tarvitaan, jotta alus pysyy vakaana. Kun vesilasti lasketaan mereen laivan määränpäässä, matkasta selvinneet eliöt siirtyvät uuteen ympäristöön. Ryan sanoo, että hurjimpien arvioiden mukaan jopa 10 000 lajia seilaa maailman meriä painolastivesissä tai alusten runkoihin kiinnittyneinä. – Mutta nyt tilanne vieraslajien leviämisen suhteen toivottavasti muuttuu, kun kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n painolastivesisopimus astui voimaan vuonna 2017. Sopimuksen voimaantulo tarkoittaa sitä, että kansainvälisessä liikenteessä kulkeviin laivoihin tulee asteittain vuoteen 2024 mennessä asentaa painolastivesien käsittelylaitteistot. Se on voitto – ja myös ainoa tapa estää haittoja kunnolla.

Vieraslajien leviämistä seurataan koko ajan. Itämerellä tehdään laivareittien ja satamien seurantoja, ja Suomessa ollaan tietoisia Itämerellä jo olevista lajeista, jotka eivät vielä ole tulleet Suomeen. Tulevaisuus on kysymysmerkki. – Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Mitkä lajit pärjäävät täällä sateisuuden lisääntyessä sekä lämpötilan ja meren suolaisuuden muutoksissa? En niinkään ole huolissani yksinomaan vieraslajeista, vaan Itämeren kokonaistilanteesta. Vieraslajit ovat ikävä ja arvaamaton lisästressi jo stressattuun mereen, Vanessa Ryan miettii. Vieraslajin asettuminen on onnenkauppaa – lajin itsensä kannalta. Laivan lastivedessä saattaa olla parikymmentä lajia, joiden mukana on sattumalta juuri se yksi, joka pystyy sopeutumaan ja lisääntymään uudella alueella. Mutta miten haitallinen se on, riippuu vastaanottavasta lajistosta ja ympäristöolosuhteista sekä muun muassa siitä, lisääntyykö vieraslaji nopeasti, syrjäyttääkö se muut, tuoko se mukanaan uusia sairauksia, kilpaileeko muiden kanssa ravinnosta, onko se petoeläin. Ja ennen kaikkea: pystyykö se muodostamaan uudelle alueelle pysyviä populaatioita?

Lähde: Apu