WWF jatkaa työtä sisävesien kuormituksen vähentämiseksi – myös lisääntyvien talvisateiden aiheuttamat tulvat halutaan aisoihin

Ympäristöjärjestö WWF aloittaa heinäkuun alussa uuden kenttähankkeen, jonka tavoitteena on ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen sisävesissä. Kaksi ja puoli vuotta kestävä hanke keskittyy Ingarskilanjoen, Siuntionjoen ja Inkoonjoen valuma-alueille läntiselle Uudellemaalle. Hanke on jatkoa samalla alueella toteutetulle, ja vuodenvaihteessa päättyvälle, Vesiensuojelu 4K-hankkeelle. Uusi hanke on nimeltään VALUTA (valuma-aluetason vesienhallinta). Siihen suunnitellut toimet ovat syntyneet niistä keskeisistä havainnoista, joita meneillään olevassa hankkeessa on tehty. ”Vesiensuojelu 4K-hankkeessa on noussut vahvasti esiin tarve toimille, jotka viivyttävät vettä ja tasaavat vesimääriä ja virtaamia”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Ingarskilanjoen tila on hyvä, mutta Inkoonjoki ja Siuntionjoki ovat tyydyttävässä tilassa. Jokien mukanaan tuoma kuormitus rehevöittää merenlahtia, mikä näkyy esimerkiksi laajoina sinileväesiintyminä Itämeren rannikolla. Hankkeen tavoitteena on saada sekä Inkoon- että Siuntionjoen veden laatu kehittymään kohti hyvää tilaa ja säilyttää Ingarskilanjoen hyvä ekologinen tila. Ravinteiden ja kiintoaineksen pidättämiseksi VALUTA-hankkeessa muun muassa rakennetaan kosteikkoja, ennallistetaan soita ja muutetaan suoraksi ruopattuja puroja luonnontilaiseksi. Myös pohjapatoja, kaksitasouomia ja tulvatasanteita rakennetaan. Hankkeessa huomioidaan jokien valuma-alueet kokonaisuudessaan. Siten myös ojitetuista talousmetsistä tulevia ravinnekuormia pyritään vähentämään ja tulvahuippuja tasaamaan muun muassa metsäkosteikkoja rakentamalla.

WWF kutsuu nyt alueen maan- ja metsänomistajia mukaan konkreettiseen työhön sekä vedenhallinnan että jokien vedenlaadun parantamiseksi. VALUTA-hankkeen vetäjänä toimii WWF Suomi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi ojitusyhteisöjen, kuntien, erilaisten yhdistysten ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Lähde: WWF Suomi 

Author: Saara Teirikko