Tuoreimmasta työssäkäyntitilastosta ilmenee, että noin 121 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa työskenteli pääkaupunkiseudulla sijaitsevalle työnantajalle vuodenvaihteessa 2017–2018.
HSY:n julkaiseman katsauksen mukaan työmatkapendelöinti pääkaupunkiseudulle oli tuolloin korkeimmillaan työssäkäyntitilastoinnin historiassa. Pääkaupunkiseudulle työmatkapendelöivien määrä oli 31.12.2017 suurin vuodesta 1987 säännöllisesti tuotetun työssäkäynnin tilastoinnin aikana. Se ylittää jo Suomen väkiluvultaan kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluvun. – Työssäkäyntitilasto kertoo työpaikan sijainnin suhteessa asuinpaikkaan kuntakohtaisesti. Luvut eivät automaattisesti kerro sitä, kuinka usein henkilö pendelöi fyysisesti työpaikalleen pääkaupunkiseudulle, sanoo projektitutkija Lassi Sarlos Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Edelliseen työssäkäyntitilastoon (31.12.2016) verrattuna työmatkapendelöinnin määrä pääkaupunkiseudulle kasvoi 3,8 prosenttia vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa. Henkilömääränä tämä on noin 4 400. Samana ajanjaksona työpaikkojen määrä on pääkaupunkiseudulla lisääntynyt 3,0 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 18 600 uutta työpaikkaa. Vaikka pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvu jatkuu lineaarisena tarjoten potentiaalista työvoimaa seudun sisällä, selittävät uudet työpaikat vain osaltaan seudulle pendelöivien määrän kasvua.
Yli puolet seudun ulkopuolelta asuvista, jotka pendelöivät pääkaupunkiseudulle, asuu Helsingin seudun kehyskunnissa eli kymmenen KUUMA-kunnan alueella. Keskeistä alueellisessa kehityksessä on kuitenkin se, että pendelöivien määrä pääkaupunkiseudulle on selvästi kasvussa suurista kaupungeista Turusta, Tampereelta ja Jyväskylästä. Pääkaupunkiseudun työpaikkojen vetovoima ulottuu myös valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Kuitenkin työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa Suomessa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Luvut eivät siten sisällä pendelöintiä esimerkiksi Tallinnasta Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun pendelöintiä kuvaavat luvut olisivat suurempia, jos myös ulkomailla asuvat sisältyisivät tilastoon.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työolobarometrin mukaan vuonna 2017 työssäkäyvistä yli kolmasosa työskenteli etänä vähintään satunnaisesti ja yli viidesosa vähintään kuukausittain. Etätöiden yleistyminen viiden vuoden takaiseen on huomattava – silloin vain hieman yli kymmenes ilmoitti tekevänsä etätöitä vähintään kuukausittain. – Osaltaan etätöiden tuoman joustavuuden ansiosta pääkaupunkiseudusta kaukana olevat kunnat voivat näyttäytyä korkean pendelöintimäärän alueina, vaikka päivittäistä työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle ei kaikilla työntekijöillä olisikaan, Sarlos sanoo.
Pääkaupunkiseudun työpaikkojen vetovoima on useilla aloilla etätöiden yleistymisen takia yhä vähemmän sidottu fyysiseen etäisyyteen kodin ja työpaikan välillä. Tämä näkyy HSY:n pendelöintikatsauksessa siten, että pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue ulottuu entisestään laajemmalle alueelle valtakunnallisesti.
Lähde: HSY