YK:n julistama kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 on merkityksellinen myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Kasvinterveyteen liittyy erityisesti kuusi tavoitetta: ei köyhyyttä, ei nälkää, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, vastuullista kuluttamista, ilmastotekoja, maanpäällinen elämä. Jokainen yllämainituista tavoitteista koskee jokaista ihmistä. Terveet kasvit ovat elämän edellytys.
Tavoitteet 1 ja 2: Ei köyhyyttä – ei nälkää
Kansainvälisen kasvinterveysvuoden tavoite on lisätä ihmisten tietoisuutta kasvinterveydestä ja tunnistaa kasvintuhoojia: kasvitauteja ja tuholaisia. Kun ihmiset tunnistavat kasvintuhoojat ja kasvitautien merkit, he voivat reagoida niihin nopeasti ja estää tuhoja.
Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Meillä on jo valitettavan monta esimerkkiä siitä, miten kasvinterveyden pettäminen ja kasvintuhoojien leviäminen vaikuttavat työhön sekä talouskasvuun. Metsät ja puumarkkinat ovat saaneet osansa kasvituhoojien tekemistä tuhoista. Esimerkkeinä voidaan mainita vuoristonilurin aiheuttamat Kanadan metsätuhot. Lisäksi tuhoja ovat aiheuttaneet Australian, Venäjän, Brasilian, Kalifornian ja Portugalin lisääntyneet metsäpalot.
Tavoite 12: Vastuullinen kuluttaminen tukee kasvinterveyttä
Vastuullinen matkustaminen on osa kuluttamista. Kasvinterveyden kannalta matkustamisen vastuu liittyy selkeästi matkustajien kasvien tuontiin ja tuontisääntöjen tuntemiseen.
Tavoite 13: Ilmastotekoja kasvinterveyden hyväksi
Ilmastotekoja on peräänkuulutettu jo pidemmän ajan. Myös kasvinterveyden kannalta ilmastoteot ovat erittäin tarpeellisia. Kun viesti ilmastotekojen vaikutuksesta kasvinterveyteen ja ruoantuotantoon tulee ymmärretyksi, hyötyvät niin ilmasto kuin ruoantuotanto.
Tavoite 15: Maanpäällinen elämä
Maanpäällinen elämä kattaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi metsät ovat viljelykasvien ohella tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Hyönteispölytteisten viljelykasvien sato on taasen riippuvainen pölyttäjien määrästä. Ilman pölyttäjiä ei tule satoa.
Tietoisuuden lisääminen kasvinterveyden merkityksestä ja kasvintuhoojien tunnetuksi tekeminen ovat ennalta ehkäiseviä keinoja säilyttää luonnon monimuotoisuus ja riittävä ruoantuotanto maailmassa.
Lähde: MMM
Finnish site 
Global site