Koronavirus on pysynyt rajoitustoimien vuoksi hallinnassa odotettua paremmin. Samalla on lisätty hoito-, suoja- ja testikapasiteettia eri puolilla. Tautitilanteessa on myös alueellisia eroja. – Meillä on enemmän liikkumatilaa arvioida rajoituksia, muun muassa koulujen osalta. Harkintaa pitää tehdä huomioiden tautitilanne ja yhteiskunnan kokonaisetu, erityisesti hauraimmassa asemassa olevien tilanne, Pentikäinen sanoo. – Jos rajoituksia ei päästä nopeasti purkamaan, hinta nousee kohtuuttomaksi sekä kansantalouden että kansanterveyden näkökulmasta. Talouden sulkeminen ruokkii työttömyyttä, millä on laajoja vaikutuksia, myös lapsiin.
Yrittäjägallupin mukaan noin kymmenes yrityksistä on menettänyt koko liikevaihtonsa ja noin kolmannes yli puolet. Viidennes on maksuvaikeuksissa. Suoria tukia on saanut toistaiseksi pieni osa hakeneista. – Monen yrityksen, yrittäjän ja perheen tilanne on erittäin vaikea. Luvattu suora tuki päätyy yrityksiin liian hitaasti. Moni ajautuu syvään ahdinkoon ennen avun saapumista, hän toteaa.
Yrittäjät esittää harkittavaksi ravintola-alan asteittaista varovaista avaamista lähiviikkoina. Pentikäisen mielestä ravintola-alan sulkemisen ei tarvitse olla joko tai -asia. Vaihtoehtoja pohdittiin myös hallituksen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa. – Ravintoloita ja kahviloita voi avata harkitusti vähän kerrallaan tautitilanne huomioiden. Voi olla maantieteellisiä, aukioloaikoihin liittyviä, asiakasmääriin tai riskiryhmiin liittyviä rajoituksia, hän sanoo. – Elinkeinovapautta ei pidä rajoittaa välttämätöntä enempää. Jos ravintola-ala pidetään lähes kokonaan kiinni noutotoimintaa lukuun ottamatta, se vaarantaa alan ja sen arvoketjun yritysten olemassaolon ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja, Pentikäinen muistuttaa.
Suomessa on noin 10 000 ravintolayritystä. Ne työllistävät noin 50 000 ihmistä. Lisäksi on paljon yrityksiä alan arvoketjussa. Eduskunta on päättänyt, että ravintolat ovat suljettuna toukokuun loppuun koronan vuoksi.
Lähde: Suomen Yrittäjät
Finnish site 
Global site