Kriittisiä metalleja saadaan talteen kannattavasti myös köyhistä malmeista ja jätteistä

Akkujen, tuulivoimaloiden ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvitaan arvokkaita metalleja, joiden tuonnista eurooppalainen teollisuus on riippuvainen. Esimerkiksi merkittävän akkumetallin, koboltin tuonti on lähes 100 prosenttia kulutuksesta, ja nikkelin tuonti lähes 60 prosenttia. Juuri päättyneessä, eurooppalaisessa METGROW+-projektissa löydettiin keinoja, joilla esimerkiksi koboltin, nikkelin ja sinkin eurooppalaista omavaraisuutta voitaisiin nostaa 10–20 prosenttia pelkästään projektissa tutkittuja materiaalivirtoja hyödyntämällä. Kehitettyjä menetelmiä voidaan lisäksi käyttää metallien talteenottoon muista materiaalivirroista. Projektin tulokset auttavat Eurooppaa kohti korkeampaa omavaraisuusastetta. Projektissa etsittiin myös käyttötapoja jäännösainekselle, josta metallit on jo otettu talteen. Osa näistä sivuvirroista osoittautui kemiallisesti ja mekaanisesti kestäviksi ja rakenteeltaan sopiviksi seosaineiksi rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin.

Nelivuotisen METGROW+-projektin kokonaisbudjetti oli 7,9 miljoonaa euroa, ja projektiin osallistui yhteensä 19 yritystä, tutkimusorganisaatiota ja yliopistoa yhdeksästä EU-maasta. Suomesta projektiin osallistui sitä koordinoineen VTT:n lisäksi Outotec. Tutkimus- ja kehitystyö jakautui eri maihin kutakin menetelmää ja materiaalia koskevan asiantuntemuksen mukaan. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös paikalliset jätekustannukset ja energianlähteet, jotka vaikuttavat vahvasti menetelmien kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin kussakin maassa. Alueelliset erot huomioitiin myös työkalussa, johon koko projektissa kehitetty tietämys kerättiin.

Projektissa tuotettu MetGrow Calculator -verkkotyökalu on tarkoitettu päätöksenteon tueksi muun muassa eurooppalaisille kaivoksille, kaivosteknologian kehittäjille, kierrättäjille ja poliitikoille. Käyttäjä voi syöttää raaka-aineeksi esimerkiksi paikallisen lateriittimalmin tai sinkkiteollisuudessa syntyvän jarosiitin ja arvioida, mitä vaihtoehtoja raaka-ainevirran hyödyntämiseen on paikallisin jäte- ja energiahinnoin.

Lähde: VTT 

Author: Saara Teirikko