Kuntien ilmastopäästöt kasvoivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreen laskelman mukaan 0,6 prosenttia vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Kuntien välillä on suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Pidemmällä aikavälillä päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa. Tarkastelujaksolla 2005-2018 keskimääräinen muutos on ollut -15 prosenttia.
SYKE on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille yhdenmukaisella laskentamenetelmällä. Vuonna 2018 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (25 %), maataloudesta (17 %), kaukolämmöstä (16 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 15 %). Sähkön päästöt olivat edellisvuotta suuremmat teollisuuden kasvaneen sähköntarpeen, talven 2018 edellisvuotta suuremman lämmitystarpeen ja niukan vesivoiman tarjonnan takia.
Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitetussa oletuslaskennassa sovelletaan Hinku-laskentasääntöjä. Hinku-laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan Suomessa tuotetun keskimääräisen sähkön päästöjen mukaan. Kuntien alueella tapahtuva tuulivoiman tuotanto otetaan erikseen huomioon laskemalla kunnalle tuulivoimantuotannosta päästöhyvitys. Hinku-laskennan ohella ALas-mallin tuloksia on mahdollista tarkastella myös ilman Hinku-rajauksia, ilman tuulivoimakompensaatiota sekä erikseen päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla. Kuntien päästölaskenta ei sisällä Suomen kasvihuoneinventaarioon kuuluvia teollisuuden prosessipäästöjä eikä maankäyttösektoria (LULUCF).
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikkien sektoreiden laskentaperusteet on avattu yksityiskohtaisesti tuoreessa raportissa Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta – ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018.
Lähde: SYKE