Lämpö aktivoi hirvikärpäsen – vaaleat vaatteet ja verkkohattu suojaavat

Hirvikärpäset kiusaavat niin ihmisiä kuin eläimiäkin, mutta ne lisääntyvät vain hirvieläimissä -pääasiassa hirvessä. Ensimmäisiä havaintoja on jo tältä kesältä tehty. Hirvikärpäsiä esiintyy runsaimmin elo-syyskuussa. Ne ovat aktiivisimmillaan lämpiminä päivinä, ja vasta jatkuvammat pakkasjaksot lopettavat niiden lennot.

Hirvikärpänen on levinnyt kaakosta yli Etelä- ja Keski-Suomen viimeisen 60 vuoden aikana. Paikallisia havaintoja isoistakin hirvikärpäsmääristä on tullut viime vuosina jo Etelä-Lapin alueelta. Niiden levittäytyminen pohjoiseen näyttää siis etenevän runsaan hirvikannan ansiosta. Hirvikärpästen runsaudesta ei ole aineistoja. Niiden yleinen runsaus levinneisyysalueella riippuu isäntäeläimen eli hirven runsaudesta. Hirvikärpästen paikallinen määrä riippuu siitä, kuinka paljon ja pitkään hirviä on alueella oleskellut edellisenä talvena. Jos hirviä on ollut paljon, seuraavana syksynä alueella esiintyy runsaasti hirvikärpäsiä. Tyypillisimpiä hirvikärpästen esiintymispaikkoja ovat mäntytaimikkovaltaiset alueet, joissa hirvet ovat edellistalvella viihtyneet pitkiä aikoja.

Hirvikärpänen voi tarttua hiuksiin ja puraista ihmistä, mutta se ei ime ihmisestä verta eikä muni ihmisen karvoitukseen. Paras keino suojautua hirvikärpäsiä vastaan on pukeutua vaaleisiin vaatteisiin ja suojata hiukset huivilla ja laittaa sen päälle verkkohattu.

Hirvikärpäsen lentokyky on huono, joten se tarvitsee levittäytymiseen isäntäeläimen eli hirven apua. Hirvikärpästen elinkierto menee karkeasti niin, että ne etsivät syyskesästä itselleen isäntäeläimen. Syksyn ja talven aikana hirvikärpäset elävät hirven turkissa, imevät hirvestä verta ja tuottavat talven ajan jälkeläisiä. Hirvikärpäsen munat kehittyvät hirvikärpäsnaaraassa ja toukkien koteloiduttua kotelot varisevat maahan. Koteloita jää eniten sinne, missä hirvet ovat talvella. Koteloista kuoriutuu aikuisia hirvikärpäsiä seuraavana syyskesänä, ja ne etsivät uudet isännät. Uusille alueille hirvikärpänen siis siirtyy talven aikana hirven avulla. Hirvijahdin aikaisella hirven nahkojen käsittelyllä ei ole merkitystä hirvikärpästen lisääntymiseen. Hirvikärpänen vaatii lisääntyäkseen elävän eläimen verta, joten se ei voi lisääntyä nahassa. Se ei voi myöskään vaihtaa enää uuteen isäntään, koska se on pudottanut siipensä tarrautuessaan nahkaan.

Lähde: Luonnonvarakeskus