Suomen vesissä esiintyvät kalalajit ja -kannat pyritään turvaamaan kalastuksensäätelyllä ja kalakantojen hoidolla. Jos laji uhanalaistuu tai häviää, apu lajin palauttamiseen voi löytyä Luonnonvarakeskuksen (Luke) emokalaparvista tai maitipankista.
Emokalaparvet perustetaan luonnonvesistä pyydystetyistä kaloista. Tavoitteena on, että kalaparven alun muodostaisi yli 50 sukukypsää kutuparia. Joskus luonnonkantojen tila on niin heikko, että emokalojen sijaan pyydystetään vaellus- tai jokipoikasia, jotka kasvatetaan laitoksessa sukukypsiksi. Mädin- ja maidintuotannossa tulisi olla jatkuvasti samasta kalalajista ja -kannasta vähintään kaksi geneettisesti eritaustaista emoparvea monimuotoisuuden turvaamiseksi ja kohonneen sukulaisuuden välttämiseksi. Uusia emokalaparvia perustetaankin kalalajista riippuen yleensä 3–5 vuoden välein. Uuden emokalaparven kasvattaminen sukukypsäksi vaihtelee 2–7 vuoteen kalalajin ja viljelylaitosten tuotanto-olosuhteiden mukaan. Emokalojen säilyvyys vaihtelee lajeittain ja kokonaisikä vaihtelee 10–25 vuotta. Mädintuotannossa yksittäinen emokalaparvi voi olla 3–20 vuotta vanha.
Maitipankki on perustettu koiraskalojen maidin pitkäaikaista säilyttämistä varten. Maitipankissa pakastettu maiti säilytetään nestetyppisäiliössä -196 asteessa (kryosäilytys). Pakastettu maiti säilyy käyttökelpoisena jopa satoja vuosia. Maitipankissa säilytetyn maidin avulla on laajennettu muun muassa Vuoksen vesistön järvilohen sekä saimaannieriän uusien emokalaparvien geneettistä monimuotoisuutta. Maitipankki sisältää Suomen arvokkaimmat ja uhanalaisimmat kalalajit ja -kannat. Sinne on talletettu kaikkiaan 13 kalalajia/-muotoa ja 43 kalakantaa.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Finnish site 
Global site