Kotimaiset matkailijat ovat löytäneet Perämeren kansallispuiston. Vielä 2012 (edellinen kävijätutkimus) suurin osa kävijöistä oli lähialueen matkailijoita, kun taas nyt puolet kaikista matkailijoista on muualta kotimaasta saapuvia. Ensikertalaisten osuus on kasvanut, joka viides vierailija on kansallispuistossa ensimmäistä kertaa. Kävijöiden ikäjakauma on myös nuorentunut vuodesta 2012.
Kansallispuiston suosituimmat käyntikohteet ovat Selkä-Sarvi ja Pensaskari. Päiväkävijöiden määrä Pensaskarissa on nelinkertaistunut vuodesta 2012. Pensaskariin rakennettu laituri mahdollisti saareen rantautumisen ja tämän jälkeen Metsähallitus on kunnostanut saaren vanhaa kalastustukikohtaa, tehnyt luontopolun, rakentanut tulipaikan ja avannut vuokratuvan retkeilijöiden käyttöön. Ylipäätään, kansallispuiston vuokramökkien remontointi ja ylläpito on tuottanut tulosta, ja tuvissa nukkuu nyt noin joka neljäs kansallispuistossa yön yli viipyvä matkailija. Veneessä yöpyvien määrä on pudonnut 80:stä 56 prosenttiin. Tyytyväisyys kansallispuiston palveluihin ja rakenteiden määrään ja laatuun on noussut merkittävästi edellisestä kävijätutkimuksesta. Kävijätutkimuksessa tulikin selvästi ilmi, että tyytyväisyys paikallisten yrittäjien tuottamiin palveluihin on noussut selvästi ja kotimaisten matkailijoiden rahankäyttö alueella on kasvanut. Perämeren kansallispuiston paikallistaloudelliset vaikutukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2012 ja ovat nyt 440 886 euroa vuodessa.
Kemin ja Tornion saaristossa sijaitseva Perämeren kansallispuisto on perustettu vuonna 1991 suojelemaan maankohoamisen muovaamaa saaristoluontoa. Kansallispuisto muodostuu noin kolmestakymmenestä matalasta saaresta ja luodosta, joita maankohoaminen edelleen muuttaa. Saarilla esiintyy vain maankohoamisrannikoilla tavattavia kasviharvinaisuuksia, kuten uhanalainen ruijanesikko, joka on puiston tunnuskasvi. Puiston tunnuslinnun lapintiiran lisäksi kansallispuiston alueella pesii noin 60 lintulajia.
Lähde: Metsähallitus