Ruokaviraston tekemä kansallinen riskinarviointi tarkentaa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn aiemmin julkaisemia EU-tason arvioita kuluttajien altistusmääristä. Ruokaviraston riskinarvioinnissa tutkittiin 25 – 74 -vuotiaiden suomalaisten altistumista ruoan ja talousveden mukana saamilleen kadmiumille, lyijylle, epäorgaaniselle arseenille, elohopean eri muodoille, nikkelille ja alumiinille. Keskivertokuluttajalle suurimpia raskasmetallien lähteitä ovat tyypillisesti elintarvikeryhmät, joita nautitaan usein ja suurina annoksina, kuten leipä, erilaiset juomat ja myös kahvi, kala ja äyriäiset.
Elohopea-altistus oli valtaosalla väestöä vähäistä. Epäorgaanisen elohopean saanti oli kaikilla tutkituilla selvästi alle siedettävän viikkosaannin enimmäismäärän, mikä tarkoittaa mitätöntä riskiä. Riskinarvioinnissa todettiin myös, että vuoden 2012 ruoankäyttötietojen perusteella noin viidesosa yli 45-vuotiaista naisista saa ravinnostaan kadmiummääriä, jotka on liitetty osteoporoottisten murtumien riskin kasvuun. Noin 6 prosentilla riski on yli kolminkertainen verrattuna vähemmän altistuviin. Suomalaisesta aikuisväestöstä vajaalla prosentilla kadmiumaltistus ylittää EFSAn määrittämän siedettävän viikkosaannin enimmäisarvon. Enimmäisarvon ylitys saattaa johtaa munuaisvaurioon.
Elintarvikkeiden nikkelialtistus on osalla suomalaisista niin suurta, että nikkelille allergisoituneille voi tulla iho-oireita myös elintarvikeperäisestä altistuksesta. Elintarvikkeissa vierasaineena esiintyvä alumiini jää kaikilla tutkituilla ryhmillä alle siedettävän viikkosaannin enimmäismäärän, joka perustuu eläinkokeiden keskushermostovaurion aiheuttavaan annokseen ja turvakertoimeen.
Tutkituista raskasmetalleista epäorgaaniselle arseenille ja lyijylle ei ole olemassa turvallisena pidettävää altistusmäärää. Osalla väestöä niihin liittyykin matala tai kohtuullinen riski saada terveyshaittoja. Kaivoveden arseenipitoisuudet voivat Suomessa eräillä alueilla olla suuria, ja arseenialtistus tällaista vettä käyttävillä voi olla selvästi suurempaa kuin riskinarvioinnissa talousveden pitoisuuksien perusteella arvioitu. Lyijylle sen sijaan suomalaisten altistus on vähäistä ja lyijypitoisuudet elintarvikkeissa ovatkin pienentyneet viime vuosikymmeninä.
Lähde: Ruokavirasto
Finnish site 
Global site