Ennätyksellisen suuren lumenmäärän aiheuttama Pohjois-Suomen vaikea tulvatilanne antaa osviittaa siitä, minkälaiset tulvat ovat tulevaisuudessa mahdollisia yhä useammin. Sademäärät kasvavat tulevaisuudessa koko Suomessa. Pohjoisessa ne tulevat lumena, mutta muualla Suomessa lisääntyvät rankoista vesisateista aiheutuvat hulevesitulvat tai pitkistä sateisista jaksoista aiheutuvat syys- ja talvitulvat. – Alueelliset erot ovat suuria, mutta kokonaisuutena Suomen tulvariskien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuvan, jos tulvariskien hallinnan toimenpiteitä ei jatketa ja toteuteta suunnitellusti, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja. – Ilman toimenpiteitä vahingot Pohjois-Suomessa voisivat nousta 5–25 miljoonaa euroon riippuen lopullisen tulvan suuruudesta. Summa perustuu tulvariskien hallintatyössä tehtyihin arviointeihin.
Näkyvää tulvantorjuntaa ja tulvasuojausta ovat esimerkiksi tulvapenkereiden korotukset, tulvapuomit ja hiekkasäkit sekä tulvavaara-alueilla olevien ihmisten varoittaminen. Kun tulva uhkaa, tarvitaan tieto siitä missä, milloin ja kuinka pahana tulva tapahtuu. Suomessa Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää valtakunnallista tulvatilannekuvaa. Tulvatilanteen seurannassa, ennakko- ja tulvatilannetoimenpiteistä päätettäessä käytetään hyödyksi monella tapaa tuotettua tietoa. Maastomittausten lisäksi hyödynnetään yhä enemmän uusia keinoja, kuten satelliittikuvista tulkittuja tietoja lumenmäärästä ja ilmakuvia. Jokien varsilla on useita reaaliaikaista kuvaa lähettäviä tulvakameroita. Sosiaalista mediaa ja kansalaishavaintojakaan ei ole unohdettu. Tulvahavainnoista voi ilmoittaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen Sää-sovelluksella. Maanmittauslaitos (MML) on varautunut tulva-alueiden ilmakuvauksiin. Suomessa on valmiuksia myös yksityisellä sektorilla satelliitti- ja ilmakuvauksiin sekä niiden tulkintaan. ELY-keskus, pelastuslaitos ja kunnat hyödyntävät pienialaisemmilla kohteilla lisäksi droneja, joiden video pystytään tallentamaan ja lähettämään reaaliaikaisesti viranomaisille ja internetiin.
Jo ennen kuin tulvavaara alkaa kasvaa, tilannekuvatoimintaa vahvistetaan yhteisillä tulvapalavereilla, joihin osallistuu ELY-keskusten ja Tulvakeskuksen lisäksi usein myös pelastuslaitosten, vesivoimalaitosten, kuntien ja muiden sidosryhmien edustajia. Samalla huolehditaan tiedonkulusta maa- ja metsätalousministeriöön ja valtioneuvoston tilannekeskukseen. Ennusteiden ja vaikutusarvioiden perusteella viranomaiset voivat varautua ajoissa ja ryhtyä toimiin, joilla vähennetään tulvavahinkoja.
Lähde: MMM
Finnish site 
Global site