Euroopan ympäristökeskuksen raportin “State of nature in the EU — Results from reporting under the nature directives 2013-2018” mukaan tulevaisuus on epävarma useimmille EU:ssa suojelluille lajeille, kuten aavikkohaukalle ja tonavanjokilohelle, sekä luontotyypeille niityistä dyyneihin koko Euroopassa, jos tilanteen korjaamiseksi ei ryhdytä kiireellisesti nykyistä tehokkaampiin toimiin.
EEA:n raportti osoittaa, että suojelutoimissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Natura 2000 -verkostossa suojeltujen alueiden määrä ja niiden pinta-ala ovat kasvaneet kuuden viime vuoden aikana. EU on myös saavuttanut globaalit tavoitteensa siitä, että sen maa-alueesta noin 18 prosenttia ja merialueesta lähes 10 prosenttia suojellaan. Yleinen edistys ei kuitenkaan riitä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamiseen. Useimpien suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelun taso on joko epäsuotuisa tai huono, ja EEA:n raportin mukaan monilla se heikkenee entisestään. Kolmesta tutkitusta pääryhmästä etenkin luontotyypit ja linnut ovat erittäin kaukana tavoitteista, kun taas muiden lajien kuin lintujen ryhmässä tavoitteet on lähes saavutettu.
Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan tehomaatalous, asutuksen leviäminen ja kestämätön metsänhoito aiheuttavat saatujen tietojen mukaan suurinta painetta luontotyypeille ja lajeille. Myös ilman, vesien ja maaperän saastuminen vaikuttaa merkittävällä tavalla luontotyyppeihin, kuten myös eläinten jatkuva liiallinen hyödyntäminen laittoman pyynnin ja kestämättömän metsästyksen ja kalastuksen vuoksi. Näitä uhkia pahentavat jokiin ja järviin tehtävät muutokset, kuten padot ja vedenotto, haitalliset vieraslajit ja ilmastonmuutos. Maatalousmaan hylkääminen edesauttaa osittain luonnontilassa olevien luontotyyppien, kuten niittyjen, ja niissä elävien lajien, kuten perhosten ja viljelymaiden lintujen, jatkuvaa heikkenemistä.
Raportissa esitetään joitakin myönteisiä kehityskulkuja, enimmäkseen kansallisessa tai alueellisessa mittakaavassa. Useat lajit ja luontotyypit ovat osoittaneet merkkejä tilansa kohenemisesta, kuten hyppysammakko Ruotsissa, rannikkolaguunit Ranskassa ja partakorppikotka EU:n tasolla. Natura 2000 -verkosto vaikuttaa myönteisesti moniin lajeihin ja luontotyyppeihin. Esimerkiksi rannikoiden ja dyynien luontotyyppien, joista suuri osa kuuluu Natura 2000 -verkostoon, suojelun tila on parempi kuin luontotyypeillä, joita verkostoon kuuluu niitä vähemmän tai erittäin vähän.
Toimintalinjojen kannalta toivoa antavat myös uusi vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia, jotka ovat keskeisiä osia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Biodiversiteettistrategian tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa suojelualueiden verkostoa, laatia ennallistamista koskeva suunnitelma ja varmistaa, että ekosysteemit ovat terveitä, ne sietävät ilmastonmuutosta, niiden luonnon monimuotoisuus on runsasta ja että ne tarjoavat useita kansalaisten vaurauden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia palveluja. Näiden uusien toimintalinjojen lisäksi tarvitaan lisätoimenpiteitä parantamaan jäsenvaltioiden seurantavalmiuksia tavoitteiden tukemiseksi. Tällä hetkellä erityisesti meriympäristön lajeja ja luontotyyppejä koskevissa tiedoissa on edelleen useita puutteita. Lisätietoa tarvitaan myös Natura 2000 -verkoston aseman kokonaisvaltaista arviointia varten. Myös EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa on parannettava huomattavasti.
Lähde: Euroopan ympäristökeskus
Finnish site 
Global site