Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointiin on kaivattu tutkimustietoa erityisesti järvisedimenttien kertymien kehitykseen liittyen, koska huolena on ollut, että turvetuotantoalueilta tulevien vesien mukana alapuolisiin vesistöihin huuhtoutuu ja kerrostuu paljon eloperäistä materiaalia. Juuri julkaistussa tutkimuksessa tietoa turvetuotannon vesistövaikutuksista kerättiin valitsemalla satunnaisotannalla yhteensä 60 järveä eri puolilta Suomea. Valituista tutkimusjärvistä puolet sijaitsivat turvetuotannon ja muun maankäytön vaikutusten alaisena (kohdejärvet), ja puolet muun maankäytön vaikutusten alaisena (vertailujärvet).
Kaikille järville tehtiin mahdollisuuksien puitteissa kaikuluotaukset, joiden perusteella valittiin edustava näytteenottopaikka ja tulkittiin yleistetty pehmeän sedimentin laajuus ja paksuus. Järvien pohjalta otetuista sedimenttinäytteistä analysoitiin mm. hiilen ja muiden alkuaineiden pitoisuuksia, jotta maankäytön ja muiden tekijöiden vaikutuksia hiilen kertymiseen ja sedimentin koostumukseen voitiin arvioida. Kaikissa tutkituissa järvissä havaittiin, että maankäyttö on muuttanut sedimentin koostumusta viime vuosikymmeninä. Ihmisen toiminta järvien valuma-alueella, kuten peltojen raivaus ja metsien hakkuut, näkyvät järvisedimenteissä. Maamme järvien pohjasedimenttien koostumus on siis laajalti muuttunut valuma-alueilla tapahtuneen maankäytön ja todennäköisesti myös ilmaston muuttumisen myötä. Tämän lisäksi järvien sedimentin laatuun vaikuttivat muut tekijät, kuten valuma-alueen ominaisuudet.
Järviryhmien välillä oli eroja sedimentin koostumuksessa jo ennen laajempia ihmistoiminnan vaikutuksia, eivätkä nämä erot hävinneet nuoremmissakaan sedimenteissä. Järven yläpuolisen valuma-alueen koko, veden syvyys ja turvemaiden osuus valuma-alueesta ovat vaikuttaneet liejun koostumukseen jo ennen viime vuosikymmenien voimakasta maankäyttöä. Nuorempien sedimenttien laatua selittävät samat tekijät, mutta myös maatalousmaan määrä näyttäisi vaikuttavan nykyisten sedimenttien koostumukseen. Turvetuotannon määrän ei havaittu vaikuttavan sedimentin koostumukseen, eikä vaikutus tullut esille myöskään huomioimalla ensin muut tärkeiksi tiedetyt selittäjät.
Muiden maankäyttömuotojen tavoin turvetuotanto kuormittaa vesistöjä. Turvetuotanto järvien valuma-alueella ei kuitenkaan aiheuta järvien pohjiin nopeasti kertyviä metrien paksuisia orgaanisia sedimenttejä, kuten ei muukaan maankäyttö näytä tekevän. Sedimentin koostumuksen ja kertymien muutokset ja erot tutkituissa järvissä heijastelevat erilaisia alueellisia yleismuuttujia, maankäyttöä sekä globaaleja ilmasto- ja ympäristömuutoksia.
Lähde: Geologian tutkimuskeskus
Finnish site 
Global site