Väitöstutkimus valaisee pohjoisen metsän kemiallista luonnetta Saman lajin puut vapauttavat ilmaan erilaisia kemiallisia yhdisteitä.

Saman lajin puut vapauttavat ilmaan erilaisia kemiallisia yhdisteitä.

Metsämaa vapauttaa ilmaan amiineja, jotka voivat vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta ilmaston muutokseen. Tulokset selviävät Marja Hemmilän väitöskirjasta. Tutkimuksessa selvisi, että samanlajiset havupuuyksilöt vapauttavat ilmaan erilaisia yhdisteitä. Tämän todettiin johtuvan puiden kemotyypistä, joka on niiden perinnöllinen ominaisuus. Puiden vapauttamia yhdisteitä tutkittiin 40 männystä ja 6 kuusta Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. ”Osa puista emittoi enemmän kareenia, osa pineeniä. Tiedosta on hyötyä ilmastomalleissa”, Marja Hemmilä kertoo.

Väitöstutkimuksessa metsässä esiintyviä yhdisteitä mitattiin jatkuvatoimisella ilman kaasu- ja hiukkasmuotoisia vesiliukoisia yhdisteitä mittaavalla laitteella (MARGA). Tutkimuksessa laitetta käytettiin ensimmäistä kertaa pohjoisessa metsässä. Laitteella mitattiin metsäilmassa ammoniakin ja typpihapon sekä typpihapokkeen pitoisuuksia. Väitöstyössä kehitettiin kokonaan uusi mittausmenetelmä metsästä vapautuville orgaanisille emäksille, amiineille. Amiinit voivat vaikuttaa pienhiukkasten muodostukseen ja siten edelleen pilvien syntyyn ja ilmaston muutokseen. Uusi mittausmenetelmä tehtiin yhdistämällä kaasu- ja hiukkasmuotoisia vesiliukoisia yhdisteitä mittaava laite (MARGA) massaspektrometriin (MARGA-MS).

Laitteiston avulla saatiin selville, että metsämaa on amiinien lähde. Mittausten avulla saatiin käsitystä myös siitä, mistä amiinit tarkemmin ottaen metsästä vapautuvat. Laitteistolla mitattiin myös sulavan lumen ja maan sekä metsämaasta vapautuvia yhdisteitä kammiomenetelmän avulla. Väitöskirja tarkastetaan 27.3.2020 Helsingissä. FM Marja Hemmilän väitöskirja “Chemical Characterisation of Boreal Forest Air with Chromatographic Techniques” (Pohjoisen metsäilman kemiallinen karakterisointi kromatografisilla tekniikoilla) tarkastetaan 27.3.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta. Tilaisuutta voi seurata ainoastaan etänä osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/912129158. Vastaväittäjänä on Senior Scientist, Dr.rer.nat. Steffen Noe, Estonian University of Life Sciences, ja kustoksena on professori Tuukka Petäjä.

Lähde: Ilmatieteen laitos