Eri puolilla maailmaa käytössä olevat kansalliset ravitsemussuositukset ovat riittämättömiä planeetan hyvinvoinnin kannalta, todetaan WWF:n ja Oxfordin yliopiston raportissa. Esimerkiksi Suomessa käytettävät ravitsemussuositukset eivät ole ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämisen kannalta riittävät. Vaikka suurin osa maailman väestöstä muuttaisi kulutustaan kansallisten ravitsemussuositusten mukaisiksi, ruoan ympäristövaikutukset olisivat edelleen valtavat. Näin osoittaa perjantaina julkaistu raportti Bending the Curve: The Restorative Power of Planet-Based Diets.
Nykysuositukset eivät edistä riittävästi pääsemistä esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Ruoantuotanto aiheuttaa 25–30 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja on suurin yksittäinen syy luonnon hälyttävän nopeaan köyhtymiseen. Esimerkiksi pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ympäristö on otettu huomioon. Suomalaiset ravitsemussuositukset tehdään yhteisten pohjoismaisten suositusten pohjalta. Vuonna 2014 julkaistujen suomalaisten ravitsemussuositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä. Vaikka suomalaiset ravitsemussuositukset kannustavat muuttamaan kulutusta oikeaan suuntaan, raportin valossa nykyinen ohjeistus on ympäristön kannalta liian kunnianhimoton.
Raportissa on tutkittu kansallisia ravitsemussuosituksia 75 maasta. Raportti tarkastelee ravitsemussuositusten mukaisten ruokavalioiden kasvihuonekaasupäästöjä, vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, rehevöittävää vaikutusta sekä tuotannossa kuluvia vesivaroja ja maa-alaa. Raportissa huomautetaan, että ympäristöystävällinen ja terveellinen ruokavalio näyttää hieman erilaiselta eri puolella maailmaa. WWF kannustaa kaikkia valtioita tarkastelemaan ja päivittämään kansallisia ravitsemussuosituksiaan maapallon kantokyvyn mukaisiksi.
Suomessa ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ympäristövaikutuksia on pohdittu esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä RuokaMinimi -hankkeessa. RuokaMinimi-hankkeen vuonna 2019 julkaistun loppuraportin mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 % ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen elokuussa julkaisemassa Policy Briefissä todetaan, että ”kansallisissa ravitsemussuosituksissa on otettava huomioon sekä ravitsemuksellinen että ekologinen kestävyys”.
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm luki raportin ja puhuisi mieluummin koko ruokaketjun ongelmista kuin pelkästään ravitsemussuosituksista. Myös WWF:n Mari Koistisen mukaan muutos ruoantuotannossa ja -kulutuksessa on välttämätön, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Kestävässä ruokaketjussa ruoka tuotetaan jo olemassa olevalla viljelysmaalla eikä villiä luontoa raivata enää pelloiksi. Viljelty maa-ala myös käytetään tehokkaammin ihmisravinnon tuottamiseen. Tällä hetkellä suurin osa viljelypinta-alasta käytetään eläinten ruoan tuottamiseen. Rikkaissa maissa eläinperäisten tuotteiden ylikulutusta on merkittävästi vähennettävä ja samalla kasvisten käyttöä lisättävä, jotta heikommassa asemassa olevissa maissa voidaan syödä monipuolisemmin ja ravitsemuksellisesti riittävästi.
Lähde: WWF Suomi
Finnish site 
Global site