Euroopan komissio esitteli tällä viikolla ehdotuksensa koronakriisin jälkihoitoon. Paketissa on vahva panostus ilmasto- ja ympäristötoimiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan samanlaisia ratkaisuja tarvitaan myös kansallisella tasolla.
”Myös Suomessa kaikkea koronakriisin jälkeistä elvytystä tulee tarkastella talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Ilmastotyötä tukeva elvytys on pitkän aikavälin sijoitus, joka hyödyttää parhaiten myös tulevia sukupolvia. Tutkimusten mukaan ilmasto- ja luontotoimia tukeva elvytys luo myös tehokkaasti uusia työpaikkoja ja edistää talouden toipumista.”
EU haluaa kirittää investointeja kotien energiaremontteihin, uusiutuvaan energiaan ja sähköautojen latauspisteisiin. Reilua siirtymää vahvistetaan rahoittamalla muun muassa uudellenkoulutusmahdollisuuksia. ”Paketissa on läpileikkaavana “do no harm” -periaate eli mikään elvytystoimi ei saa vaikeuttaa ilmasto- ja luontotavoitteiden toteutumista. Tämä osoittaa, että EU on tosissaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kanssa.”
Komissio ehdottaa elvytykseen uutta jäsenmaiden yhteistä rahoituslähdettä: maksujen ja verojen keräämistä ympäristöä kuormittavasta toiminnasta. Valtioneuvostossa valmistellaan parhaillaan vuoden neljättä lisätalousarviota ja ensi vuoden budjettia. Ympäristöministeriö asetti huhtikuussa työryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä kestävistä elvytystoimista. Valmisteluryhmän puheenjohtajina toimivat Sitran johtaja Mari Pantsar ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Ryhmän väliraportti ilmestyy kesäkuussa, ja ryhmä on jo julkaissut kriteeristön kestävälle elvytykselle.
Lähde: YM
Finnish site 
Global site